Tänään on matka edennyt toinen toistaan massiivisemmasta rakennusluomuksesta toiseen. Aamu ei olisi voinut valjeta kauniimpana. Luostarin ylimmässä kerroksessa olleesta huoneesta oli - no, suorastaan taivaalliset näkymät. Hento usva leijui vielä ilmassa aamukasteen jälkeen ja allamme aukesi koko Fuldan kaupunki. Illalla pistimme merkille Fuldan mahtavan kokoisen katedraalin ja päätimme tutustua siihen ennen matkamme jatkumista. Päivän aloitimme aamiaisella luostarin kahvilassa ja ilma oli jo aamutuimaan hautovan lämmin. Katsastimme vielä luostarin oman kirkon, käyskentelimme hetken kauniissa puutarhassa ja sen jälkeen laskeuduimme mopedilla luostarinmäeltä alas kylään.
Katedraali oli uskomattoman massiivisen näköinen, kun näimme sen hieman sivusta ja ylämäestä käsin. Mopon saimme parkkiin käytännössä aivan viereen ja ihmetys oli jälleen suuri, kun pääsimme katedraaliin sisään. On aivan käsittämätöntä, minkä suuruisia ja miten täynnä yksityiskohtia olevia katedraaleja ja linnoja muinoin on rakennettu. Dom zu Fulda edustaa barokkiarkkitehtuuria. Kirkko on lähes sata metriä pitkä ja liki 40 metriä leveä. Patsaita, koristeluja, kattomaalauksia, kultauksia - katse hakeutui koko ajan johonkin toinen toistaan kauniimpaan yksityiskohtaan. Jos barokkiarkkitehtuurin on tarkoitus ällistyttää, siinä se mahtipontisuudessaan onnistuu loistavasti.
Alamme olla nyt niissä maisemissa, joita olemme kaivanneet. Suuri osa matkasta taittuu hyväkuntoisilla teillä, jotka kulkevat kumpuilevien peltojen keskellä. Korkeuserot alkavat jo näkyä, mutta silti maisemat ovat avaria ja horisontti on kaukana. Puita ja pensaita on kuin ripoteltu koristeeksi maisemaan. Rinteitä peittävät viiniköynnöspensaat. On huikeaa nousta ensin loivia mutkateitä ylös ja lähteä laskeutumaan nyppylältä alaspäin, useimmiten suoraan johonkin pikku kylään. Näkymät ovat niin kauniit.
Tänään kuski oli bongannut matkalta vielä yhden massiivisen kohteen eli Würzburgin linnan ja sen puutarhan. Lähinnä laajalle levittynyt puutarha kiinnosti meitä. Linnaan tutustumiseen pitäisi käyttää kokonainen päivä. Mahtipontista - ei voi muuta sanoa. Barokkia? Kyllä. Vuonna 1744 valmistunut linna puutarhoineen kuuluu UNESCO:n maailmanperintöluetteloon. Linna vaurioitui pahoin toisessa maailmansodassa ja sitä on restauroitu vuodesta 1945 lähtien
Tänään painamme pään tyynyyn Regensburgissa. Söimme illallisen hotellin terassilla, jossa Tonava-joki virtaa vain muutaman metrin päässä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti