Vietimme viikko sitten syyslomasen ja ajelimme takanpenkkiläisen vanhempien luokse Iisalmeen ja Siilijärven Vuorelaan veljeä moikkaamaan. Kuopioon ehdimme illan suussa ja hotelli Puijonsarven vieressä oleva Tuomiokirkon puisto kylpi varsin tunnelmallisessa valaistuksessa. Seuraavana aamuna lähdimme kohti Kuopion kuuluisinta tai ainakin näkyvintä nähtävyyttä eli Puijon tornia. Kassan rouva kyllä mainitsi, että ylhäällä ei aamupäivän sumun vuoksi näy mitään, mutta mitäs siitä - ylös oli päästävä. Ja olipas ihan jännä kokemus astua keskelle maitolasinäkymiä. Todellakaan - mihinkään suuntaan ei nähnyt mitään. Aivan hetkittäin hyppyrimäet viivähtivät osittain näkyvissä. Kannatti kuitenkin käydä. Oli ihan omanlaisensa tunnelma!
Puijon tornin alueeseen on satsattu ja rakennustöistä päätelleen satsataan edelleen. Tornin läheisyyteen oli rakennettu esim. esteetön kulkuväylä, joka istui hienosti maisemaan. Lähestyvän Halloweenin koristeet pilkottivat reitin varrella.
Pihatöitä on piisannut. Oravat piilottelevat tammenterhoja ja nakertavat käpysilppua minkä ehtivät, tikka nakuttaa männynkaarnaa, puput pomppivat sinne ja tänne ja nyt on nähty jo kaurisjoukkokin ihan kulmilla. Viime yön tuulimyräkän jälkeen eilen jo puoliksi haravoitu piha oli aamulla havupeitteen alla. No, onpahan saatu reippailla ihan omalla pihalla ja happi tekee hyvää! Pihan sitkein ruusu ei anna periksi syksylle.
Tanssitreeneissä olemme valssanneet noin kerran viikossa kaksin ja sunnuntaisin ryhmävalmennuksessa. Viimeksi, kesken omien treenien, kuski meditoi, mielikuvaharjoitteli, keskittyi rytmiin, venytteli - tai nukkui...
Syksyn sää on pysytellyt lämpimänä. Viikonlopun aikana yli kymmenen asteen paikkeilla. Kellojen viisarit on siirretty talviaikaan ja alkuviikosta kalenteristakin käännetään jo marraskuun sivu näkyviin.
