maanantai 30. syyskuuta 2019

Mentiin Manseen, nääs!

Pieni ex tempore -retki Tampereelle piristi syksyn keskellä. Varsinkin kun ystävämme, myös ex tempore -henkiset manselaiset olivat heti treffivalmiudessa. Kuinka vielä sattuikin, että Tampereella juhlittiin juuri kaupungin 240-vuotissynttäreitä. Tallipihalle poikkesimme vohvelitankkaukselle heti alkuun ja sen jälkeen varsinaisesti syömään keskustaan. Onneksi oli toppatakkia useammassa kerroksessa - pikkuisen pisti viileäksi, kun aurinko laski mailleen!


Ruokailu(je)n ohessa juttu luisti ja kello riensi, mutta toki vielä perinteiset munkkikahvit Pyynikin munkkikahvilassa oli nautittava. Kas, kun Pyynikin munkkikahvila löytyy myös aivan keskustasta. Kuinka se aika vierähtikään? Pian oli ilta ja näimme kuin näimmekin vielä Tammerkosken keskelle viritellyn valoshow. Kosken molemmin puolin oli muutenkin ripoteltu erilaista valotaidetta valaistua toivomuspuuta myöten.










Kaikki taide oli joko vedessä tai maan päällä. Tämä porukka taisi tosin odottaa ufoa taivaalta...


Sadonkorjuukausi on käynnissä! Ja onpas hauskaa, kun ihan omasta pikku pottupellosta sai nostaa uutta perunaa ja kukkaruukku-porkkanapenkeistä porkkanaa. Pieni passeli sato ja ihan parasta lähi-luomuruokaa.



Etelässä alkaa puiden ja pensaiden ruska olla kauneimmillaan. Aivan mahtavia värisävyjä näkyy lehtipuissa ja pilkistääpä noita värejä omalla pihallakin. Osa kukista jaksaa jatkaa loistamistaan.






keskiviikko 11. syyskuuta 2019

Museossa Michael Jacksonin jäljillä

Espoon EMMA-museossa on parhaillaan näyttely, jossa eri taiteilijat tulkitsevat näkemyksiään Michael Jacksonista - hänen elämästään ja musiikistaan. 



Teokset on toteutettu monenlaisilla eri tekniikoilla videoinstallaatioista lähtien. Juuri videoista välittyi hieman ahdistavakin henkilöpalvonta. Tähden itsensä antamat loppuajan haastattelut olivat surullista katsottavaa. Alla runsas kuvakavalkadi näyttelyn moninaisista teoksista.














Kiertelimme EMMAssa hieman muitakin näyttelyosastoja. Peiliteoksen kanssa on aina hauska hassutella.


Kuski on käynyt ahkerasti mustikkametsällä. Tosin lajituntemuksen peruskurssi voisi olla paikallaan. Ainakin kameran kuviin oli tallentunut ihan muuta lajiketta kuin mustikkaa!


Täksi viikoksi luvattiin lämpöistä säätä ja tiistaina kävimmekin vähän pöristelemässä. Leuto ja lämpöinen oli ilta, mutta joutuisaan tippuu aurinko jo taivaanrantaan. Luonto valmistautuu syksyyn, sadekuurot ovat välillä hurjia ja tuulikin tuivertaa puuskissa.  Mutta perennapenkin kukista osa innostui vasta nyt kukoistamaan!



sunnuntai 1. syyskuuta 2019

Ystävät koolla!

Muutama kesä ehti vierähtää ilman kesäjuhlia ja samaan aikaan koolla olevaa ystäväporukkaa. Jotakuinkin ex tempore päätimme kutsua kaverit kylään ja onneksi moni pääsikin, vaikka paljon vaikutti olevan kaikenmoisia juhlia ja kesärientoja juuri tänä viikonloppuna. Ja sää - oi, onpa se ollut suosiollinen. Iltapäivästä alkuiltaan istuimme ulkona terassilla grilliherkkuja syöden ja seurustellen. Mainiot grillimestarit kuski ja pitkäaikainen ystävänsa ansaitsevat aplodit!

Illan ehdottomasti suosituin ohjelma- ja shownumero oli ihanilta naapureilta saadun saippuakuplalaitteen kuplasade. Taisivat pikku vieraiden lisäksi vähän isommatkin tykätä!



Lämmin iltapäivä skoolattiin alkavaksi kuohareilla ja heti sen jälkeen istuimme pitkän pöydän ääreen nauttimaan grilliherkkuja. Ja lippu tietenkin nostettiin juhlapäivänä salkoon! Juhla se on ystäväjuhlakin. Hienoimmasta päästä jopa!





Ruuan päälle kahvit ja marjapiirakat. Sen jälkeen vielä pienellä tehotiimillä menoksi keskustaan. Istahdimme loppuillaksi Storyvillen terassille nauttimaan uskomattomattoman hienosta kesäillasta ja live-musiikista. Takapenkkiläisen ja muutaman mukana olleen ystävän kollega jammaili lauteilla ja lauloi rouhealla äänellään rockabilly-biisejä laidasta laitaan. Ihan oli kuin ulkomailla olisimme olleet!



Pitihän se "serkkukuvakin" ottaa, kun pikkuserkkukin on jo mukana meiningeissä. Serkkujuttu on pitkä ja polveileva, mutta ainakin sielujen serkkuja olemme, jollei nyt ihan virallisia sukusiteitä olisikaan. Ja mistäs sitä tietää, vaikka olisikin!


Ruokaa meni, mutta kyllä sitä jäikin! Onneksi naapurit, ne ihanat, tulivat auttamaan ja pelastamaan tilanteen. Saimme raivattua jääkaappiin tilaa ja namikippokin hieman vajosi. Upea, kesäinen viikonloppu. Tänään vielä pyöräilimme pitkän lenkin ja nyt on reiret kipiät! Ei auta, työviikko kutsuu. Ja kyllähän sitä jaksaakin taas tällaisen, kesäisen viikonlopun jälkeen. Kiitos, ystävät!