sunnuntai 22. elokuuta 2021

Vilkas viikko - synttäreitä, talkoot ja illanvietot!

Arkea ja juhlaa - sellaista on elämä ollut kuluneen viikon aikana! Palasimme työarkeen, mutta sen vastapainoksi on vietetty synttäreitä, pidetty pihatalkoot ja vietetty ratkiriemukkaita iltoja ystävien kesken. Jotakuinkin kaikki meistä kaveruksista on kahteen kertaan rokotettuja ja vaikka juttujen tasosta ei aina uskoisi - kaikki ovat myös ns. tolkun ihmisiä eikä kyläilemään lähdetä kipeänä.

Kuskin isä täytti vuosia tovi sitten ja käväisimme onnittelemassa ja nauttimassa sen seitsemän sortin  kakkukahvit. Ilmoja on pidellyt, joten grillaamaan ei olla vielä heidän kanssaan päästy suunnitelmista huolimatta. Mutta jospa vielä aurinko tai edes poutasää olisi suotuisa.




Toisen synttärisankarin puolestaan yllätimme pakomatkalta Tammisaaren lähistöltä mökiltään. Juupeli oli syntymäpäivänään "matkoilla". Onneksi kuski soitti ja kyseli synttärikahvien perään. Ja juu - mökillä on tarjolla, mutta mitään tarjottavaa ei ole. Jaahamps! Kauppaan siis ja hempeä, vaaleanpunainen kakku kainaloon. Pieni kakku, iso mies, mutta hyvin riitti pienelle neljän hengen seurueellemme. Synttärisankarin myötä olemme saaneet myös uuden ystävän hänen pirteästä heilastaan. Hauska tutustua! Juhlailta sai ruhtinaallisen päätöksen, kun päivänsankari tarjosi "illallisen" suorastaan Karjaan Shellillä. Ikimuistoinen juhlailta! :)




Koska kuskin peukku on pipi ja diagnoosi (ihan oikea ja virallinen) on napsusormi, takapenkkiläinen pisti talkoot pystyyn kuskin selän takana juonien. Peukun diagnoosi on hellyttävä, mutta vaiva itsessään harmittavan kivulias. Mahtavat ystävät vastasivat yksi toisensa perään "tottakai", kun talkookutsu kilahti puhelimeen. Aivan ihanaa! Mutta onpa kamalaa toimia "kaksoisroolissa" ja salata toiselta omat puuhailut. Noin kymmenen kertaa takapenkkiläinen meinasi paljastaa salaisuuden ja helpotus oli suuri, kun juoni oli lopulta pakko paljastaa. Ei nimittäin  olisi mennyt läpi ruokaostokset, jos takapenkkiläinen olisi hakenut kaupasta kymmenen pakettia makkaraa, pari kassillista juomia jne. Kuskiahan siihen avuksi tarvittiin. 

Ystävät kurvasivat sovitusti pihaan - suurin osa vielä työpäivän päätteeksi. Talkooväki malttoi tuskin alkudrinksuja maistaa, kun pensaiden ja aitojen kimppuun oli niin kova hoppu. Juuri kun tehtäväjako oli tehty, ensimmäiset riensivät jo kysymään: "Mitä seuraavaksi?" Tässäpä toimelias talkooväki! Pitkään piti muuten säätiedotuksia takapenkkiläiset tutkailla, jotta talkoot saisimme pidettyä ja niin hyvä tuuri kävi, ettei taivaalta tullut pisaran pisaraa talkoiden aikaan!






Ruumiillisen työn vastapainoksi porukka piti komentamalla komentaa juomatauolle. Tuossa tuokiossa isommat ja pienemmät pensaat oli leikattu, roskat haravoitu jätesäkkeihin ja simpsalabim - pihahommelit tehty. Eipä siis muuta kuin grilli lämpenemään ja pöperöä pöytään!


Tanssin myötä olemme saaneet ystäviksemme ihastuttavan ja hauskan pariskunnan. On niin harvinaista, että aikuisiällä joidenkin kanssa vain loksahtaa kaikki kohdalleen niin ihmeellisen helposti. Olemme todella kiitollisia näistä uusista ihmisistä elämässämme. Kuten olemme myös kiitollisia jokaisesta ystävästämme, joka talkooiltanakin pöydän ääreen istahti.


Oli mukavaa, kun kaikilla oli aikaa olla ja rauhoittua yhteisen pöydän ääreen. Ystäväporukoita ei ole voinut kutsua koronan aikaan kyläilemään, joten ilta oli senkin vuoksi erityinen. Elokuinen ilta tummui, kynttilät tuikkivat, makkara aja marjapiirakka maistui, jutut olivat kevyitä ja lennokkaita ja uskomme kaikkien nauttineen. 





Pitäisikö sanoa vaikka, että ryhmä rämä puolestaan kokoontui lauantai-iltapäivällä Inkoon suunnalle nauttimaan talon tarjoiluista. Ulkonahan meidän oli aikomus olla, mutta lauantain aikana tiuhaan tihutelleet sadekuurot ajoivat hienosta grillikatoksesta tai jopa -paviljongista sisätiloihin. Onneksi osaavaa "henkilökuntaa" erilaisin tyylinäyttein oli runsaasti tarjolla. Ystäviemme suurella tontilla on runsaasti aivan ihania istutuksia ja yksityiskohtia katseltavaksi.  






Tällä kuvan prinsessalla tietääksemme on jo prinssi kainalossaan. Taisi sammakkokin tietää, kun ei suudelmalla prinssiksi muuttunut.



Kaunis kattaus, herkulliset tarjoilut ja tutut ystävät. Jos edellisenä iltana jutut olivat lennokkaita, niin ei tälläkään porukalla naurua säästelty. Mietimme, että jutut pitäisi nauhoittaa, koska seuraavana päivänä  mietimme, mille nauroimme vedet silmissä. Yhteinen pitkä historia tekee tehtävänsä. Ja tässä kohtaa pelkästään positiivisesti! Voi, hyvät hyssykät. Ja aina kaveria sivalletaan, kun siihen on mahdollisuus. Hyvällä tietenkin. Kiitos isäntäväki, kiitos ystävät! Jäi taas legendaarisia letkautuksia elämään.




Välillä tuntuu, että viimeisen vuoden aikana ei ole tapahtunut juuri mitään eikä varsinkaan ole voitu tavata juuri ketään. Tämä kesä on ollut aivan mahtava, koska vihdoin olemme saaneet nähdä meille tärkeitä ihmisiä. Pori, Tampere, Turku, Hinnerjoki, Pöljä, Kajaani, Nurmijärvi ja Iisalmi. Kyllä te tiedätte - turvallista alkavaa syksyä joka puolelle! Vaikkapa tanssiystäväpariskunnan kauniin tuliaiskimpun myötä.


Vaikka korona pienin askelin hellittää, älkää riehaantuko kuten ystävämme Tampereella takapenkkiläisen nimipäivää juhlistaessaan!