keskiviikko 29. kesäkuuta 2022

Saksa-Hollanti-Saksa, piipahdus Bourtangessa

Bremenistä jäi mukava mielikuva, mutta aamulla suuntasimme jäälleen kohti uutta kohdetta. Ensin matkaomaisuus mopon päälle ja sitten menopeli käyntiin. Suuntanamme oli tänään yksi tämän matkan ehdottomasti odotetuimmista kohteista, Bourtange-linnoitus Hollannissa, joten valtiokin ehti vaihtua tämän päivän aikana.


Lehtiartikkeli vai tv-dokumentti - tarkkaa muistikuvaa ei ole enää siitä, milloin ja mistä pistimme ensimmäisen kerran merkille Bourtange-linnoituksen. Joka tapauksessa siitä on useampi vuosi ja sattuneesta epidemiasyystä, emme ole päässeet aikaisemmin alueeseen tutustumaan. Nyt sovittelimme tämän visiitin aikatauluihimme. Loppumatka linnoitukseen taittui vihreää tunnelia pitkin.


Bourtangen linnoitus on rakennettu 1500-luvun lopulla ja sitä käytettiin vuoteen 1851 asti. Niin sanotun Bastionjärjestelmän mukaisesti rakennettu linnoitusmalli kehitettiin Italiassa ja se korvasi keskiaikaiset linnat, jotka eivät soveltuneet tykistösodankäyntiin. Bastionjärjestelmässä puolustus perustuu vahvaan tykistöön ja linnoitusalue on suunniteltu tarkkaan pohjakaavaan (lähes kuin tähti), jolloin alueen eri osat voivat osallistua toistensa puolustustaisteluun. Nämä linnoitukset olivat keskiaikaisia linnoja matalampia, mutta vallihautojen avulla tarpeeksi korkeita, jottei niitä voinut esim. rynnäköimällä vallata. Paikan päällä linnoituksen tähtimallia ei juurikaan huomaa, jos sitä ei tiedä. Sakaria kyllä näkyy siellä täällä, mutta koko komeus paljastuu ilmakuvissa parhaiten. 





Tänä päivänä alue on kuin pysähtynyt 1750-luvulle. Alueen vanhin talo on Kapteenin maja, rakennettu vuonna 1661. Talon sisällä on pari asuinhuonetta mallintamassa elämää 1740-luvulla. Alueen pienessä synagogassa puolestaan  järjestetään edelleen muutaman kerran vuodessa juutalaisten kirkollisjuhlia. 





Kaikki oleelliset rakennukset ja vähäiset palvelut ovat keskittyneet torin ympärille. Ravintoloita oli vain muutama, joitakin käsityöliikkeitä samoin. Takapenkkiläinen olisi saattanut jopa ostaa muutaman taulun, mutta himpskatti, kun on hankalaa shoppailla moporeissulla. Ei viitsi peltisiä (!) tauluja ruveta sivulaukkuihin taittelemaan.




Oletimme, että alueella olisi paljon enemmän turisteja ja hälinää. Kyllä ihmisiä oli, mutta ei minkäänlaista massaturismia ainakaan näin tavallisena arkipäivänä. Alue itsessään on todella kaunis ja käymisen arvoinen. Pikkuruiset tiilitalot kapeiden kivikatujen varsilla ovat todella soman näköisiä. Kukat ja ruusut koristavat ovenpieliä ja huoliteltuja pihoja. Bourtangen alueella tosiaankin myös asutaan ja aivan keskellä linnoitusta oleviin pihoihin ja ikkunoihin taatusti turistit kurkkivat, mutta toisaalta - idyllinen ympäristö korvaa kaiketi senkin. Asukkaita on noin 450.




Linnoitusretken jälkeen matkamme jatkui takaisin Saksan puolelle pieneen Lingen-nimiseen kaupunkiin, jossa yövymme ennen huomista taivalta. Ja silloinhan tie vie Fuldaan. Miltäköhän siellä näyttää? Voi olla, ettei huominissa paljon seikkailla muuta kuin mopedin päällä. Pikkuisen sateista keliä on luvattu, mutta senpä näkee sitten huomenna. Ensin uinumme!