No niin - mopedi on haettu talviteloilta ja kuski kävi jo pienen huristelun tekemässä. Kevätkelit eivät meinaa millään taittua lämpimän puolelle, joten moporetket saavat vielä odottaa tovin. Eipä takapenkkiläinen olisi kyytiin päässytkään, kun ensin kummankin täytyi taltuttaa kova flunssa ja sen jälkeen takapenkkiläisen tassua kursittiin vähän kasaan. Tai ainakin nivelkapselia. Hetki menee ennen kuin päästään tanssitunnelmiin tai mopolla kurvailemaan. Onneksi jalan kanssa ei kuitenkaan ole mitään vakavaa ja sen pitäisi parantua jotakuinkin ennalleen. Ainoastaan yhden mallin sandaali ja kuskin Reino-tossu mahtuvat toistaiseksi jalkaan, joten mukavaa, ettei ole enää loskaa tai pakkaskelejä!
Tänään vietimme takapenkkiläisen syntymäpäiviä ja kuski lähti "ulkoiluttamaan" mökkihöpertynyttä sankaritarta. Hoidimme hieman vaateostoksia (lähinnä kuski!) ja kävimme Pyhän Laurin kirkon kupeessa olevassa pikku kahvilassa kahvilla. Terassilla tarkeni juuri ja juuri. Sen jälkeen suuntasimme Roihupellon kirsikkapuistoon ja kas - siellähän oli täysi karnevaalitunnelma. Sattui olemaan Hanami-juhla juuri parhaimmillaan käynnissä. Hanami tarkoittaa "kukkien katselemista" ja se on Japanissa vuoden tärkein juhla. Silloin esim. yritykset lähettävät nuorimmat työntekijänsä varaamaan piknik-paikkoja kesken työpäivän. Vanhemmat kollegat liittyvät seuraan myöhemmin ja poistuvat illan tullen aiemmin. Silloin karkelot varsinaisesti alkavat. Tänä vuonna ainakin täällä etelässä Hanami-juhla ajoittui juuri oikeaan aikaan - kirsikankukat olivat lähes täydessä loistossaan. Hirmuinen hurlumhei-meininki kyllä hieman oudoksutti. Erilaista rihkama- ja ruokakojua oli rinta rinnan, välillä soi tekno ja välillä yhden miehen bändi lauloi reggaeta. Kirjavaa siis, mutta ehkä sekin kuuluu juhlan luonteeseen. Kaunista joka tapauksessa oli.
Skål tälle päivälle! Oli mukava juhlapäivä.
