Olemme viettäneet sunnuntaipäivän muina turisteina Olsztynissä kuljeskellen ja nähtävyyksiin tutustuen. Paikkakunta kehittyi joen varrelle perustetun linnan ympärille jo 1300-luvulla. Vuonna 1945 kaupungin rakennuksista tuhoutui jopa 40 prosenttia puna-armeijan poltettua vanhan kaupungin. Linna entisöitiin lähes kokonaisuudessaan toisen maailmansodan jälkeen. Olsztynissä on mm. Michelin-rengastehdas ja kaupungin radio- ja TV-masto on Puolan toiseksi korkein rakennus.
Suuntasimme aamupäivällä vanhaan kaupunkiin, linnaan ja linnan yhteydessä olevaan museoon, jossa itse Nikolaus Kopernikus (1473-1543) on aikanaan työskennellyt. Kopernikuksella oli Olsztynin linnassa oma pieni työhuone, jossa hän käytännössä eli, työskenteli, asui ja nukkui. Arvostettuun kauppiassukuun syntynyt Kopernikus päätyi 9-vuotiaana, puoliorvoksi jäätyään, enonsa ruhtinaspiispa Lucas Watzenrodenin hoiviin. Hänestä kasvoi ja kehittyi aikansa monilahjakkuus - pappi, matemaatikko sekä talous- ja tähtitieteilijä. Kopernikus oli virkamies, joka harrasti tähtitiedettä vapaa-ajallaan.
Kopernikus tunnetaan parhaiten aurinkokeskeisestä maailmankuvasta: planeetat kiertävät aurinkoa, eivät maata. Yllättäen tämä ajatus on esitetty jo antiikin aikana, mutta teoria vaipui unohduksiin kirkon "virallisen" maailmanselityksen vuoksi. Kopernikuksen laskelmat kuitenkin vakuuttivat esim. Paavi Paavali III:n. Siitä huolimatta monet Euroopan oppineet,, katolinen kirkko sekä Martti Luther vastustivat uutta maailmankuvaa. Kopernikus pystyi jopa laskemaan planeettaratojen etäisyydet auringosta liki oikein. Vuosisatoja sitten. Aikamoinen tiedemies ja matemaatikko!
Kopernikuksen aurinkokeskeinen maailmankäsitys hyväksyttiin lopulta 1600-luvulla, kun mm. Galileo Galilei nosti sen jälleen esille. Nykyisin jollakin tutkimusalalla tapahtuvaa suurta mullistusta saatetaan kutsua "kopernikaaniseksi". Puolan Torunissa (kaunis paikka!) on nimetty yliopisto hänen mukaansa, samoin kuussa on kraateri nimeltään Kopernikus. Onpa olemassa myös alkuaine kopernikium.
Kopernikuksen maalliset jäänteet haudattiin uudelleen toukokuussa 2010. Muutamaa vuotta aiemmin puolalainen arkeologiryhmä ilmoitti löytäneensä Kopernikuksen haudan Fromborkin tuomiokirkosta. DNA-tutkimuksen perusteella jäänteet todettiin olevan Kopernikuksen. Kaikkea sitä reissatessa oppii!
Linnassa oli esillä myös suuri määrä italialaisen kuvanveistäjä Adolfo Wildtin (1868-1931) veistoksia. Lähes kaikki olivat tosin kopioita alkuperäisistä teoksista ja peräisin hänen suojelijansa ja asioidenhoitajansa Franz Rosen kokoelmista. Suurin osa kokoelman alkuperäisistä teoksista tuhoutui toisen maailmansodan taisteluissa. Italiassa Wildtin marmoriveistoksia on nähtävissä mm. Milanossa.
Harvoin on näin hyvin aikaa paneutua blogin kirjoittamiseen. Näihin historia-aiheisiin upottuessa saisi aikaa kulumaan vaikka kuinka paljon. Huomenna saamme toivottavasti jotakin osviittaa siitä, mitä mopon suhteen tapahtuu. Huomisiin siis!
