Loma koitti viimein. Monenmoista valmistelua jäi aivan viime hetkiin ja yöunet ovat vähissä, mutta tien päällä ollaan taas. Ei haittaa, vaikka tänään aurinko paistoi vasta illalla ja vettä satoi päivällä. Melkoisen kosteat 340 km ovat takana. Onneksi ennen laivasta ulosajoa joku kanssamopoilija jakoi viisaasti tiedon, että jos ei vielä sada, niin pian sataa. Ja satoi. Pääsimme jotakuinkin Tallinnan keskustasta ulos, kun vihmonta alkoi. Ei rankkasadetta missään vaiheessa, mutta sellaista tasaista piskontaa lähes koko matkan Riikaan. Täydellinen säätoisinto aiemmilta reissuilta. Samoin se, että Riikassa aurinko paistaa tai ainakin on poutasää. Emme poikenneet matkalla edes Pärnuun vaan yritimme posotella suorinta reittiä hotelliin. No, Riikan keskustassa suorin reitti ei ihan toteutunut. Paljon on tietöitä ja kiertotiemutkia matkassa, mutta perille pääsimme jo iltapäiväviiden aikaan.
Ystävät aina ihmettelevät, miten saamme mukaamme liki kuukauden vaatteet ja tarvikkeet. Karsinnan kautta voittoon eli vain todella tarpeellinen rekvisiitta pakataan mukaan. Lisäksi Saksassa on vakiomajapaikka Burmesterhaus - siellä huolto ja palvelu pelaa! Samoin kuin myös kotona - varakotijoukot siellä häärivät ja pitävät kotia pystyssä, kun me kaasuttelemme muille maille. Tuhannet kiitokset jo nyt!
Koska silmäluomia painaa ja pää on hieman pyörällä viime päivien tohinoista, päätimme jättää keskustassa pyörimisen nyt väliin ja lähdimme vain pienelle iltakävelylle siinä toivossa, että saamme jostakin ruokaa. Riikan luottohotellimme on hieman kauempana keskustasta, joten oli onnekasta, että emme saaneet yrityksestä huolimatta taksia. Tai oikeammin emme jaksaneet odottaa puolta tuntia taksin tuloa. Lähdimme jaloittelemaan ja noin korttelin päähän oli avattu viihtyisä ravintola, jonka terassi sijaitsi aivan veden äärellä. Palvelu jotakuinkin moitteetonta, ruoka laatuunsa nähden edullista, joten nautimme loman ensimmäisen illallisen puolipitkän kaavan mukaan. (Anoppi, ruokarahat on jo melkein käytetty - kiitos! ☺)
