Saimme nukuttua pitkät ja makoisat unet, joten univelat on toistaiseksi kuitattu. Aivan mahtavaa. Aamu valkeni selkeänä, mutta sääennuste lupasi reitillemme sadetta. Kävi kuitenkin niin, että uusi navigaattorimme vielä hieman jekkuilee ja tälle päivälle suunniteltu linnakohde jäi väliin pienen reittisäädön vuoksi. Linna pysyy paikoillaan, joten poikkeamme sinne paluumatkalla tai toisella kertaa. Kuskia harmitti, mutta pieni on tämä murhe. Asian myönteinen puoli on se, että todennäköisesti vältimme sadekuurot. Taustapelistä näkyi varsin synkkiä pilviä takanapäin. Me sen sijaan posottelimme menemään pilvipoutaisessa säässä ja matkan aikana ilmakin lämpeni huomattavasti. Linnanähtävyyden sijaan pidimme hieman reilumman tauon Kaunasissa, Liettuan toiseksi suurimmassa kaupungissa ja entisessä pääkaupungissa. Ruokailimme kaikessa rauhassa viihtyisässä ravintolassa aivan linna-alueen vieressä. Vanhassa kaupungissa sijaitseva linna on rakennettu 1200-luvulla ja sen hallinnasta on käyty monia taisteluita. Linna on Liettuan vanhin kivilinna ja nykyisin sen tiloissa toimii museo. Koko alue on kauniisti ja siististi ylläpidetty, parkkiin pääsi aivan viereen ja iso vehreä puisto houkutteli kulkijoita.
Matkan varrella todella monessa paikassa osoitetaan solidaarisuutta Ukrainalle - sinikeltaiset liput liehuvat siellä täällä yritysten, hotellien ja nähtävyyksien lipputangoissa. Niin myös Kaunasissa linnan pihalla.
Ensimmäisen kerran moporeissuillamme jouduimme kaivamaan passit esiin. Tämä tapahtui Latvian ja Liettuan rajalla. Rajavartijoita nauratti, kun takapenkkiläinen ojensa passin, otti aurinkolasit pois ja hymyili leveästi. Joko Liettuan tuleva Nato-kokous tai vallitseva tilanne aiheuttaa rajatarkastuksia. Toiseen suuntaan ajopelit saivat huristella vapaasti.
Tänään määränpäämme oli Marijampole, tuttu paikka ennestään. Reissun "alkumatka" on lähinnä siirtymää ja majapaikat tuttuja aiemmilta retkiltä. Lomatunnelma on tänään jo päässyt pintaan ja reissurutiinitkin alkavat palautua. Mitä pakataan mihinkin, mistä löytyy vaivatta juurikin se passi, missä järjestyksessä asetutaan majapaikkaan ja etenkin missä järjestyksessä pois lähtiessä pakataan jne. Tänä iltana oli mukavasti aikaa lähteä tutustumaan vielä kaupungin keskustaan. Tämäkin kaupunki on mainittu historian kirjoissa jo 1600-luvun loppupuolella. Paikkakunta on nimetty Neitsyt Marian mukaan (pol=kaupunki). Neuvostomiehityksen aikana nimi oli Kapsukas. Tuntuu hurjalta, että neuvostomiehitys päättyi täällä vasta vuonna 1989.
