Jälleen kerran voi todeta, että satumaisemissa täällä ajellaan. Eipä siis muutokset alkuperäiseen reittiin haitanneet.
Vuoristosta laskeuduimme Reinin laaksoon ja etenimme sen vartta Ranskan puolella.
Yksi monista Reinin suluista Saksan ja Ranskan rajalta. |
Strasbourgissa kävimme harhailemassa. Kovin oli hankalaa löytää ruokapaikkaa. Navigaattori ohjasi keskustaan, mutta yksikään ruokapaikka ei ollut auki. Suunta siis Luxemburgiin. Valitsimme pienemmät tiet siinä toivossa, että löytyisi idyllinen kylä ja hyvä ruokapaikka. Kyliä vilisi, ruokaa ei. Kiinni kaikki kuin Suomessa heinäkuussa. Yksi brasserie löytyi, mutta eihän brasseriessa ruokaa myydä. Vetäisimme jätskit naamariin ja hieman juomaa perään ja matka jatkui taas.
Ranskan moottoriteillä sen sijaan rahastuspisteitä riitti. Tuli jo mieleen, että tähänkö hupeni matkakassa? Luxemburgin raja ylitettiin ja navigaattori opasti kiltisti perille hotelliin. Neljän tähden hotellissa huone maksaa saman verran kuin eilisessä majatalossa, jossa huone ei ollut ihan raikkaimmasta päästä. Schwarzwaldin laaksossa palvelu kylläkin oli kohdillaan. Ei ole valittamista tässäkään hotellissa pienessä Petangen kylässä. Siisti huone, ystävällinen palvelu ja erinomainen ruoka. Mikäpä tässä on reissaajan ollessa!
Terkkuja Hämeenlinnaan! :) |
Ohjeistus koulun edessä: Kiss + Go! |
Warriorkin unten maille.. |
On muuten mukavaa huomata, miten ahkerasti blogiamme seurataan. Kiitos siitä ja lukuisista kommenteista!