Valkea joulu eteläänkin

Saimme kuin saimmekin valkean joulun myös tänne etelään. Eilen paukkui pakkanen ja tänään ollaankin jo plussan puolella. Toivotaan, että lumipeite säilyy ja pikku pakkanen hiipii takaisin.

Kävimme joulun alla Savon mailla moikkaamassa takapenkkiläisen veljeä. Veljen koirat viettivät joulua  rattoisasti. Toisella taisi olla joulustressi tai ainakin rauhan kaipuu, kun samaan aikaan toinen otti joulun rennosti lepäillen - kirjaimellisesti koiran elämää viettäen.

Illan suussa piipahdimme myös Kuopion iltaa ihmettelemässä. Ei ollut hulinaa. Torin reunalla Raatihuone loisti joulukuusen lähettyvillä vailaistuksessaan ja myös Puijontorni oli hienosti valaistu. Lumiset puut lisäsivät maiseman kauneutta.

Jouluaattoiltana veimme kynttilöitä läheisten haudoille Helsingin Pitäjän kirkon hautausmaalle. Alueella tuikki lukuisia kynttilöitä, Pyhän Laurin kirkko oli vielä tyhjä ennen jouluyön messua.

Tänään joulupäivä sujuu raukeasti lekotellen - syöden, leväten, tv:tä katsellen, kynttilöiden tuikkeessa. Veljenpojan taiteilema tonttu ja veljentyttären maalaama mökki saavat hyvälle mielelle ja nauruhermot kutisemaan joka joulu. Rentouttavaa Joulua kaikille!

Levollisesti joulua kohden

Joulu tuli melkein varkain. Niin nopsaan on vilahtanut marras- ja joulukuu työn touhussa ja muissa puuhissa. Kun maakin on harmaa, ei joulun lähestymiseen ole oikein osannut orientoitua. Kuusi toki on jo koristeltu ja muutkin joulukoristeet aseteltu somasti. Vanha talo on parhaimmillaan näin joulutunnelman aikaan. Vielä kun saadaan joulupiparit uuniin, niin tuoksutkin ovat jouluisat.

Backaksen kartanon Puimalan joulumyyjäisiin piipahdimme ohi ajellessamme. Puimala oli kauniisti somistettu ja valaistu. Myytävät tavaratkin olivat pääosin käsityötä, mutta tilan kylmyys ajoi nopeasti auton lämpöön. Puimala on kirjaimellisesti vanha puimala, joten lämmitystä ei ole.

Kuten tutut tietävät, meillä ei joulua hössötetä, joten stressiäkään ei synny. Kaupassa kuitenkin on käytävä eikä tiennyt kassan täti, millaiselle hupiveikole "Seuraava asiakas" -kyltin antoikaan. Iloa riitti kanssajonottajille ja kassan tädillekin. Valtaa se on pienikin valta!

Iki-ihanat naapurit kutsuivat jouluglögeille ennen kuin jokainen meistä vetäytyy omanlaisensa joulun viettoon ja rauhaan. Naapurin täti on aivan omaa luokkaansa loihtimaan "pientä" naposteltavaa. Massu kiittää! Ja mekin!!

Koti on siivottu ja kaikki talon asukit tuuletettu. Tänään on jo lumkin peittänyt maan, joten valkea lumipeite kruunaa jouluiset maisemat.

Toivotamme kaikille läheisille ja ystäville rauhaisaa ja levollista joulun aikaa sekä tähtituiketta vuodenvaihteeseen!

Itsenäisyyspäivä 2018

Aurinko paistoi, tuuli leudosti ja kaupungista löytyi kaunista katseltavaa. Suuntasimme siis itsenäisyyspäivänä Helsingin keskustaan kävelylle. No - siellähän käy pieni puhuri kesähelteelläkin, mutta onneksi sää oli suht´ lämmin. Ja riisipuurokin lämmitti! Joulupukin syliin emme uskaltaneet.

Kaupungin jouluvalot alkoivat jo himmeästi loistaa, kun aurinko laski. Joulukadun varrella, Stockan kohdalla, oli suorastaan ruuhkaa. Jouluikkunoiden edestä kuului iloisia kiljahduksia, kun lapset ja vähän vanhemmatkin ihastelivat leluluomuksia.

Tuomaan markkinoilla Senaatintorilla oli paljon ihan aidon käsityön kauppiaita vieri vieressä. Meidän mukaamme lähti tonttumainen ovikranssi. Turisteja keskustassa oli yllättävän paljon - löytyihän torilta myös sauna, tietenkin.

Illan tullen sytyttelimme omat kynttilämme sekä sisällä että pihapiirissä. Ja lipunkin mustimme laskea tangosta!

Päivä itärajan tuntumassa, "tsaarikin" nähty!

Kävimme kuskin äidin kanssa itärajan tuntumassa hänen synnyinsijoillaan. Aika aikaansa kutakin totesimme, kun mökille löytyi ostaja ja sitä tyhjentelimme. Aitat olivat kirjaimellisesti vanhojen työkalujen ja muiden pikku esineiden aarreaittoja ja paljon muutakin hyödyllistä tarttui mukaamme - peräkärryllisen verran!

Paluumatkalla poikkesimme Tsaarin tiluksille. Kävimme kummastelemassa rajan tuntumassa, keskellä ei mitään, olevaa Zsar Outletia. Omituinen paikka, jossa viimeistelytyöt olivat pahasti kesken, väkeä vähän ja konsepti muihin Outlet-kyliin verrattuna omituinen, kun jokaiseen liikkeeseen on kulku erikseen. Ei pääse sujuvasti käytäviä pitkiä liikkeitä kiertelemään yhdellä kertaa.

Ja sitten ne perinteiset kotiinpaluudrinksut Porvoossa. Toisella meistä oli terästettyä - toisella ei... Lämmin glögi tuli tarpeeseen kylmän ja viimaisen päivän jälkeen. Ja kyllähän me syötiinkiin. :)

Syksyinen Fiskars-visiitti

Piipahdimme viikko sitten Fiskarsissa - jäi kesäkäynti tänä vuonna väliin kokonaan. Koukkasimme tosin Riihimäen Metsästysmuseon kautta. Siellä kävimme tutkailemassa Vuoden luontokuva 2017 -satoa. Kiva museo, kuvat eivät valitettavasti oikein päässeet oikeuksiinsa. Olivat pienessä tilassa ja kohdevalaisimet loistivat suoraan kuviin eivätkä värit oikein päässeet oikeuksiinsa.

Fiskarsissa saimme putiikkeja kierrellessämme myös kevyet päiväkävelyt. Idyllinen ympäristöhän Fiskars on ja liikkeet käsityötuotteita pullollaan - joskin hinnat ovat usein hieman muhkeammalle lompakolle sopivia.

Vaikka maisema oli syksyn harmaa, päivän kuulaus teki näkymistä kauniit. Taidettakin on pystytetty puistojen ja Fiskari-joen varrelle. Fiskarsin ruukkialue on ainutlaatuinen kokonaisuus ja lähes jokaisella alueen talolla on oma kauas kantava historiansa.

Kauden teema on TuliValo ja sen myötä pitkin aluetta näkyi erilaisia valoinstallaatioita ja -viritelmiä.

Tämä viikonloppu on vietetty rauhallisesti. Kuskin metsästysseura piti tämän viikonlopun taukoa metsästyksestä ja niinpä lähdimme kuuntelemaan kunnanjohtajaa. Ei ihan tavallista tosin. Kovasti oli näyttelijä Pertti Koivulan oloinen... 

Minä kunnanjohtaja -monologi pyörii Vantaan Silkkisalissa. Varsin hervoton ja itseriittoinen on tämä  kunnanjohtaja - eikä tietenkään harrasta minkäänlaista suhmurointia.

Jos haluat ihan vain lepuuttaa päätäsi, nauraa ja nauttia näyttelijätyöstä ja vielä laulustakin - osta liput ja istu nauttimaan!

Näytöksen jälkeen nälkä kurni ja kävimme vielä Tuomarinkylän kauniissa kartanossa ruokailemassa. Ravintolatila on ilmeisesti entinen tanssiaissali. Ainakin kattokruunu oli sen mukainen. Olisipa somaa tanssahdella tuon kruunun loisteessa! :)

Ajokausi päättyi lokakuun loppumetreillä

Kuski ajoi mopedin talviteloille 24.10. Teoriassa ajokausi jatkui melko myöhään, mutta todellisuudessa eipä juuri tullut ajokilometrejä loppuviikkoina. Lämpötila ja sää on vaihdellut hurjasti ja vaikka esimerkiksi juuri nyt aurinko paistaa kauniisti, on ulkona hyytävä viima. 14.10. tuli pörryyteltyä viimeiset tämän kesän ajelut.

Olemme touhunneet pihaa kuntoon, piipahtaneet konsertissa ja elokuviinkin pitäisi mennä (heti, kun aikaiseksi saa moisen ponnistuksen). Aleksanterin teatterissa esiintymislavoille teki paluun Jonni Aromaa aslias J. Huimapää. Tällä kertaa ohjelmistossa oli rakkauslauluja suomi-iskelmien sijaan. Persoonallinen lauluääni vuosien takaa pilkahteli rauhallisissa tulkinnoissa.

Eilen puolestaan kävimme kuskin äidin kanssa itärajan tuntumassa laittamassa mökki talvikuntoon. Aamulla kuu seurasi kirkkaana taivaaltaan ja aamunkoi värjäsi taivaanrannan maalauksellisiin väreihin.

Perillä puuhailimme pihapiirin askareita: haravointia, nikkarointia, aidan leikkuuta ja muuta pientä huolehdittavaa - pääosin kirkkaan kuulaassa säässä. Kylmempi oli kuin täällä kotinurkilla, mutta iltaa kohden tuima ja puuskainen tuuli taisi levita ainakin koko Etelä-Suomen ylle.

Kotimatkalla poikkesimme talkoopäivän päätteeksi Porvooseen ruokailemaan. Anoppi lämmitteli rommitotilla - ei kuitenkaan laulukuntoon asti! :)

Tänään on auringosta huolimata kylmä keli. Tuulee topakasti, joten eilisen pitkän ulkoilu- ja ahkerointipäivän jälkeen voi hyvällä mielellä pötkötellä peiton alla ja nauttia sunnuntaipäivän raukeudesta. Ruusut tuovat vielä tuulahduksen kesästä...

...ja tuikut ynnä muut kynttilät tuovat tunnelmaa hämärtyvien iltojen hämyyn. Vilukissa valmistautuu talvihorrokseen ja haaveilee seuraavan kesän mutkateistä!