Tampere tarjosi parastaan!

Vihdoinkin tänä kesänä on tavattu ystäviä eri puolilla Suomea. Viime viikonloppuna vuorossa oli Tampere tai tarkemmin Ylöjärven puoli, mutta ei sillä nyt niin väliä ole. Oli aivan ihanat pari vuorokautta ja paljon ehdimme touhuta. Lauantain startti hieman venähti, mutta ensimmäiseksi tietenkin lounastimme ystävien terassilla järvimaisemissa ja sen jälkeen suuntasimme Kangasalle Mobilia-museoon, joka on itse asiassa useamman rakennuksen kokonaisuus. Pyörähdimme perusnäyttelyssä Rallimuseossa ja klassikkoautoja esittelevässä näyttelyssä, Mobilian klassikot. Hienoja menopelejä oli ihasteltavana!

Mobiliasta melkein kirjaimellisesti kivenheiton päässä on Kangasalan toinen autoiluhistoriaan keskittyvä museo Vehoniemen Automuseo. Hieman kotikutoisemmassa museotilassa on autojen lisäksi runsaasti aiheeseen liittyvää oheisrekvisiittaa ja sijainti mitä hienoin Vehoniemen harjun korkeimmalla kohdalla. Museon ja kahvilan lähituntumassa on myös puinen näkötorni, jonne täytyi tietenkin kiivetä ihastelemaan Roineen aurinkoisia ja niin supisuomalaisia maisemia.

Auto-teemaisen kierroksen jälkeen menimme vielä ruusuiselle iltakävelylle Hatanpään kartanon puistoon. Vesi kimmelteli, ruusut kukkivat ja kesäinen ilta oli leppoisa. Iltaturinoiden jälkeen oli aika painaa pää tyynyyn ja niinhän siinä taas kävi, että huonouninen takapenkkiläinen uinui ruususen unta rauhallisessa majapaikassa. Ei tapahdu usein - varsinkaan vieraassa paikassa!

Sunnuntaina oli vuorossa Milavida-museo ja siellä Paluu 20-luvulle -näyttely. Kauniita, huolellisesti leikattuja ja ommeltuja pukuja hilpeältä 20-luvulta, asusteita, vapautunutta elämäntapaa valokuvin ja videopätkin. Oli hauska näyttely perusnäyttelyn ohessa. 

Lisää kultturellia menoa koettiin Pyynikin kesäteatterissa, jossa pyörii Pesänjako-näytelmä. Jos haluat naurua koko rahalla, suuntaa katsomaan tämä musikaali. Kun homma pääsee käyntiin, meininkiä riittää. Puolikuuro taiteilija, rikas leski, rikollinen poliisi, kyseenalainen asianajaja jne. saavat aikaan suloisen sopan ja lystiä piisaa. Pyynikin kesäteatteri on todella kauniilla paikalla ja Tampereella kun ollaan järvimaisema tuppaa olemaan joka paikassa läsnä! Joka ikinen näytelmässä esiintynyt näyttelijä lauloi lahjakkaasti - oli ilo kuunnella eikä tarvinnut kenenkään puolesta jännittää. Erityisesti nuorella Senni Raappanalla oli uskomattoman kaunis ja kypsä ääni. Suloiset alpakat toivat hauskan lisän näyttelijäkaartiin!

Päivän kruunasi vielä yhden takapenkkiläisen ystävän liittyminen seuraan. Kilpatanssiaikojen ystävätär tavattiin viime kesänäkin samassa paikassa, joten tämähän on jo perinne! Kiitos ystävät seurasta. Ja kestityksestä. Ja majapaikasta. Ja kaikesta muusta ystävällisyydestä.