tiistai 19. heinäkuuta 2022

Fotografiska ja ABBA! (225 km)

Jaahamps - alkaa olla moporeissun viimeinen päivä kääntymässä iltaan ja kohta ajamme mopedin Glory-laivaan. Toivotaan, että uni tulee ainakin joksikin aikaa. Takapenkkiläiselle uni ja laivamatka ovat hieman haastava yhdistelmä. Onpas ollut matka! Nyt alkaa mieli työstää kaikkea nähtyä ja koettua ja kaikkia mukavia kohtaamisia. Tällä hetkellä istumme Tukholmassa lähellä ABBA-museota kahvilassa sateelta suojassa. Matka tänne meni ongelmitta. Seurasimme säätiedotuksia ja lähdimme hotellilta vasta puolen päivän aikaa. Ajoitus oli täydellinen eli pääsimme kuivina perille asti ja nyt satuimme onnekkaasti istumaan pikku kahvilassa, kun sade alkoi. 


Fotografiska-valokuvamuseoissa on yleensä moderneja valokuvanäyttelyitä ja nyt Tukholmassa sattui olemaan edelleen hieno näyttely, jonka takapenkkiläinen huomasi jo niin kauan sitten, että se oli ehtinyt jo unohtua. Stars by Terry O´Neill on näyttely ja esillä oli aivan loistavia kuvia pääasiallisesti yhdysvaltalaisista Hollywood-tähdistä, artisteista, bändeistä, kuninkaallisista ja urheilijoista. 



Tämä brittiläinen valokuvaaja (1938-2019) on ollut yksi kuuluisimmista tähtien kuvaajista ja hänen tyylinsä oli dokumentoiva. Hän pyrki vangitsemaan kamerallaan ne aidot hetket, jolloin kuvattavat eivät poseeranneet. Esillä oli esim. paljon otoksia elokuvien kuvauksista taukojen aikaan, kun tähdet ovat omissa ajatuksissaan tai leikittelevät keskenään. Ja joskus kävi kuten yllä olevassa kuvassa, kun kyyhkynen laskeutui Audrey Hepburnin olkapäälle ja ammattilaisen tavoin Hepburn pysyi paikallaan ja laski katseensa alas. 










ABBA-museo puolestaan oli ensinnäkin aivan täynnä ihmisiä eikä sisäänpääsy millään muotoa toiminut. Yksi nuori poika möi samaan aikaan lippuja, opasti ihmisiä ja auttoi toimimattomien ennakkoon ostettujen lippujen kanssa. Jono kiemurteli ulos asti ja hienoista hermostumista oli havaittavissa. Ei ollut kovin kiva kokemus - varsinkin, kun Ruotsissa kukaan ei näytä käyttävän enää maskia ja jonottaessa kirjaimellisesti hengitettiin niskaan. Museo sinällään on hieno ja rekvisiittaa, ääntä, kuvaa ja tietoa on niin paljon, että melkein jo päässä surisi. Perusteellisesti abbalaisten historiaan pääsee museossa tutustumaan. Uskomattoman suosittu ABBA vaikuttaa olevan edelleen ja monenlaista interaktiivista virikettä oli tarjolla. Hologrammi-abbalaisten kanssa sai käydä lavalla esiintymässäkin.






Tässä välissä olemme jo ehtineet laivaan ja päivitys päättyy tältä erää. Puhelinlinjat eivät nimittäin enää laula kovin tehokkaasti eli netti pätkii. Huomenna tai lähipäivinä lisää matkaynnäilyjä, mm. lopulliset kilometrimäärät ja muut tilastotiedot! Nyt sulattelemme kaikkea kokemaamme.