Päristelimme Pärnuun, 185 km

Tänään mopot joukkoineen päristelivät Riiasta Pärnuun. Kuten lähes tulkoon aina Riiasta lähtiessämme - satoi vettä. Onneksi alkumatkan vesisuihkujen jälkeen veden tulo lakkasi ja Pärnuun tullessamme sadeasut olivat jo kuivat. Sateesta huolimatta pysähdyimme Riian moottorimuseossa, jossa on Baltian suurin vanhojen autojen kokoelma. Näytillä on mm. Kremlin eli neuvostohallituksen aikaisten ajoneuvojen kokoelma.

Erityisen upeaa museossa oli tyylikäs esillepano, siihen oli selvästi satsattu. Tässäpä kuvakimaraa!

Museosta lähtiessämme puimme vielä sadekamppeet päälle. Tiet olivat märät ja vettä hiukan vihmoi. Riika-Pärnu -väli on harvinaisen tylsä, koska mitään erityistä nähtävää ei ole. Ehdimme siten Pärnuun hyvissä ajoin ja puimme päälle "siviiliasut". Hauska oli seurata hotellin parvekkeelta, miten vanhemmista herroista koostuva porukka tutkiskeli tarkasti mopojamme. Johan noissa toki onkin ihailtavaa!

Kävelimme Pärnun vanhan kaupungin läpi ruokailemaan ravintola Vallikraaviin ja ruokailun jälkeen Pärnun kuuluisalle rannalle. Sää ei rantaelämää suosinut, mutta silti väkeä riitti ja jonkinlainen juoksukilpailukin oli käynnissä veden rajassa.

Rannallta lähdimme keskustaan jälkkärille ja päädyimme kahvilaan, jossa tarjoiltiin mm. vohveleita. Olivat erikoisen sorttisia ja hyviäkin, mutta takapenkkiläiselle meinasit tulla tenkkapoo, kun jäätelön seasta suuhun eksyi muovinpala. No, tulihan siitä euron verran hyvitystä! Oli onni, ettei muovilisuke ehtinyt kurkkuun asti.

Taidetta "kotimatkan" varrelta, linja-autoaseman kupeesta.

Vielä pitää kiittää talovahteja, joilta on tullut aivan mahtavia kuvia ja  tilannekatsauksia. Hieman tosin hirvittää, mikä siellä odottaa! Muratin kanssa on näemmä pelattu lautapelejä (muratti voitti!) ja taloa pidetään silmällä kirjaimellisesti - tuijottamalla sitä tuntikausia.  Kiitos kommenteista ja viesteistä kaikille muillekin kirjoittaneille! Ne lämmittävät aina, vaikkei päivän mittaan juuri ehditä vastailla. Alla mopedit vaipumassa iltaunille ja iltanäkymä hotellin parvekkeelta.

Huomenna onkin suuntana Saarenmaa, jossa meistä kukaan ei ole aiemmin käynyt. Huomisen "julkinen liikennekin" on jälleen erilainen, kun hyppäämme lautan kyytiin. Kuulumisiin, huomiseen!