Elämä ei ole pelkkää tanssia, vaikka viikko sitten viikonloppuna niin ihana tilanne olikin. Osallistuimme kolmen eri tanssiseuran yhteiselle leirille Veikkolassa ja leiri oli onnistunut, innostava ja tanssitekniikan täyteinen. Olimme tyytyväisiä, että tuli lähdettyä. Oli hauska tavata tanssijoita muistakin seuroista ja opetushan oli parasta, mitä tässä maassa on tarjolla. Olemme täällä pääkaupunkiseudulla hieman omassa tanssikuplassamme, kun valmentajina pyörivät mm. Helena Ahti-Hallberg, Sami Helenius, Jutta Helenius, 10-tanssin maailmanmestarit Jaak Vainomaa ja Tiina Koskenvalta sekä pitkän linjan konkari Harri Antikainen Niina-puolisoineen. Ihan huippuvalmentajien kanssa sitä tällaiset tossunkuluttajatkin pääsevät treenaamaan! Sitä paitsi kaikki ovat liikuttavan ihania ihmisiä. Ei hullumpi piirre valmentajaihmiselle. Leirin lopuksi "yllätysesiintyjinä" näimme Samin ja Jutan kauniin koreografian, joka oli tehty Chaplinin Smile-musiikkiin. Saattoi siinä silmäkulma pikkuisen kostua.
On elämä ollut myös mopoilua, koska - ti-di-dii! - mopedi on jo korjattu ja olemme päässeet pikkuisen ajelemaan juuri ennen kuin säät vaihtuivat sateisiksi. Kävimme katsomassa pipiä mopedia korjaamon tiloissa ja totesimme, että Puolan Yamaha Servicessä oli tehty, mitä oli luvattu. NO OIL -varoitus oli teipattu tiukasti penkkiin. Mopedin oireet ja kolinat paikallistuivat laakeriin ja kaikki tarvittavat varaosat tulivat tällä kertaa nopsaan, joten ajopeli saatiin kuntoon varsin rivakasti. Ja kyllä - ensi kesänä yritetään vielä sitkeästi tällä samalla vempeleellä kesäreissuun.
Kesän moporeissuun liittyy vielä sekin, että blogimme ahkerin kommentoija palkittiin matkan varrella ostetulla suklaalla. Onnellinen ja häkeltynyt palkittava ei tiennyt tällaisesta "kilpailusta" sen enempää kuin blogin pitäjätkään. Matkan varrella oli vain niin ihanaa lukea kaikkia kommentteja ja tämä kyseinen lukijamme suorastaan hieman hurahti blogimme seuraamiseen. Kaikki kommentit ilahduttavat aivan valtavasti. Vaikka salapoliisivaistomme ei aina saa yhdistettyä nimettömiä kommentteja, arvuuttelemme kovasti, kuka voisi olla minkäkin viestin takana. Tekniikkamme toimii silloin, kun yksittäinen sana yhdistyy satavarmasti johonkin tiettyyn henkilöön. Avainsanoja ovat esim. tekniikkakerho, napuri ja ruumis (hui!). 😊
Onhan elo välillä myös juhlaa. Kuskin isä vietti syntymäpäiviään ja ostimme juuri sopivan kokoisen kukkakimpun. Mahtui hieman sovitellen mopedin sivulaukkuun ja pysyi ehjänäkin vielä. Kahvittelun lomassa ihastelimme muitakin kimppuja ja parvekkeella kasvavia huisan kokoisia tomaatteja. Myös kuskin veli sattui paikalle samaan aikaan, joten oli perhepotretin paikka!
Viime viikonloppuna tapasimme rakkaat tanssiystävät ja koska keli oli hieman epävakainen, suunnistimme Tammisaaren uuteen Chappe-museoon. Professori, ylilääkäri ja akateemikko Albert de la Chapellen vuonna 2018 alulle saama museohanke eteni tänä vuonna avajaisiin saakka. Akateemikko halusi tukea Tammisaaren keskustaan rakennettavaa taidemuseota ja hankkeen toteutti hänen nimeään kantava säätiö. Huikean tiedeuran tehnyt Chapelle kuoli vuonna 2020. Taidetalon ensimmäiset näyttelyt kunnioittavat aiheillaan Chapellen muistoa ja hänelle tärkeitä aiheita, ympäristöarvoja ja kestävää kehitystä.
Viime sunnuntai oli vihdoin aurinkoinen ja lämpöinen. Siispä lähetimme lauantaina ystäville viestejä, joissa kutsuimme piipahtamaan pop up -kesäkahvilassa eli terassillamme iltapäivän aikana. Ja kuinkas ollakaan - todella monelle ajankohta sopi ja oli todella lämpöinen ja rento hetki heidän kanssaan. Kahvilassa oli tarjolla mustikkapiirakkaa ja pikkuisen muuta makeaa. Saimme tietenkin naapureilta lainaan pöydän (kiitos!), joten mahduimme kaikki saman pöydän ääreen kuulumisia vaihtamaan. Oli hauskaa ja oli aivan mahtavaa nähdä ystäviä pitkästä aikaa. Tuli todettua, että yllättävän pitkä autoletka mahtuu pihaan!
Loma on kilauteltu loppuneeksi. Ainakin henkisesti kuitenkin ajatellaan, että vielä tätä kesää on jäljellä. Toivotaan siis pikkuista takakesää ennen syksyn tuloa vai miten se sanotaan...
.jpg)
