Kävelylenkki kirkkaan Hintersee-järven ympäri

Saimme ystäviltä vinkin noin 15 km:n päässä sijaitsevasta kirkasvetisestä Hintersee-järvestä ja päätimme ottaa sen tämän päivän kohteeksi. Ensin kuitenkin kävimme vielä uudelleen eilisessä outlet-kauppakeskuksessa. Jäi muutama mahdollinen, edullinen ostos pohdituttamaan. Melkein löytyi kevyttoppatakki ja kengät, mutta ei kuitenkaan ihan onnistanut. Alkuperäiseltä hinnaltaan noin 80 euron paitoja hintaan 8 euroa ja 16 euroa sen sijaan tarttui kummankin mukaan. Karl Lagerfelt -figuuri tervehti ohikulkijoita liikkeensä edessä.

Outlet-keikan jälkeen juttelimme tovin ystävien kanssa pihalla ja kuulimme, että järven kiertävä lenkki on muutaman kilometrin pituinen. Se tuntui oikein oivalliselta iltapäiväkävelyretkeltä. Alue on nätisti hoidettu ja parkkipaikat oli merkitty selkeästi, joten saimme auton parkkiin aivan ravintolan viereen. Nälkä on tietenkin ensin hoidettava alta pois, ettei vain kiukku yllätä! Ei kerrota kumpaa... Ruoka ei ollut valitettavasti mikään herkkuelämys, mutta sen voimin lähdimme kiertämään järveä. Hyvin hoidetun kulkureitin varrella on tauluja, joissa kerrotaan tauluista, jotka on maalattu Hintersee-järven maisemissa. Taiteilijat ovat inspiroituneet järven ja sitä ympäröivän luonnon kauneudesta ja toden totta - samat jylhät vuoret on ikuistettu jo kauan sitten taideteoksiin.

Kyllä piti taas hieman henkeä haukkoa vuorten jylhyyttä katsellessa. Luonto on niin ihmeellinen. Kun malttaa pysähtyä, se saa ihmisen hiljenemään, huokailemaan, rauhoittumaan. Järven vesi on todella kirkas ja suvantokohdissa kaikki tikun pätkätkin näkyivät järven pohjassa. Puut puolestaan olivat kietoneet juurensa kivien ja kallioiden ympärille ja ihmeellisesti pysyivät pystyssä.

Järven jo melkein kierrettyämme alkoi jostakin kauempaa kuulua ihan jotakin muuta kuin lintujen tsirpitystä ja luonnon ääniä. Saksalainen pelimannimusiikki kantautui korviin aina vain selvemmin ja selvemmin ja taputukset päälle. Olisi voinut vaikka tanssahdella mukana suomalaisen humpan askelin. Palasimme autolle ja lähdimme katsastamaan musiikin alkulähteen. Pienen Alppi-hotellin ravintolan terassilla musisoi iloinen miesjoukko ja meno oli hilpeän letkeää. Välillä huikka olutkolpakosta ja taas tahtia lyömään.

Reippailuretkeltä palattuamme poikkesimme vielä katsomaan "Berchtesgadenin Karibiaa", josta majatalon Marke meille kertoi. Pieni kaunis ranta joen varrella voisi todellakin olla kuvien perusteella vaikka Karibialta. Rauhaisa poukama, joka kuulemma vasta nyt on tullut enemmän ihmisten tietoisuuteen. Vesi on näissä vuorimaisemissa vilpoisaa, joten kovin kauaa vedessä ei tarvitse pulahtaa, kun olo varmasti virkistyy.

Illat ovat sään puolesta olleet toisintoja toisistaan. Hirmuisen hellepäivän jälkeen tummat pilvet keräävät voimansa ja alkaa sellainen salamoiden show, että välillä hirvittää. Jyrinä on  huikeaa ja salamat piirtävät vuorten silhuetit näkyviin. Huomisellekin on jo pari mukavaa kohdetta mietittynä, joten toivotaan, että aurinko aamulla tervehtii. Kuulumisiin, näkymisiin ja kauniita unia!

Aamulla (ystävä) sairaalaan, illaksi Itävaltaan

Ei saa säikähtää - aamulla kuski oli ystävälle kuskina, kun harmillisen, mutta ei vakavan vaivan takia piti käydä lääkärin pakeilla. Oli kuulemma kokemus sinänsä - neljä lomaketta ensin nenun alle ja täyttämään. Piti mm. vakuuttaa, ettei ole tullut Saksaan sen vuoksi, että vaiva parannettaisiin täällä. Ei ole terveydenhoitoshoppailua Suomi-turistilla, joka tulee Alppi-maisemiin. Täytyy myös todeta, että lomakeruletista huolimatta sairaalakäynti sujui todella nopeasti. Taitaa mennä plussat tässä kohtaa Saksan laariin. Olisi voinut olla Suomessa vähintäänkin 6-8 tunnin keikka päivystyksessä. Koska passi ei ollut mukana, piti sairaalaan koukata vielä toisenkin kerran ja parkkipaikalla odotellessamme helikopteri pörräsi aivan läheisyydessä. Jonkin sortin trukkilavakuljetushäkkyrä kopterilla oli kuljetettavanaan eli ainakaan mikään kiireellinen sairaankuljetus. 

Olimme päättäneet käydä tänään läheisessä Hallein-nimisessä kaupungissa sekä Hellbrunn Schlossissa (palatsi) lähellä Salzburgia. Samalla oli tarkoitus piipahtaa myös eilisen reitin varrella nähdyssä isohkossa Intersportissa katsomassa, josko kuskille löytyisi lenkkareita. Sellaiset jäivät kakkosstartin kohdalla kotiin. Saimme kuitenkin majatalon isännältä vinkin Designer Outletistä, joka on lähellä Salzburgin lentokenttää. Suuntasimmekin ensimmäiseksi sinne. Ja toden totta - sekä urheiluliikkeitä että kaikkia muita merkkiliikkeitä oli kahdessa kerroksessa ja hinnat pääsääntöisesti todella edullisia. Kuski ei taida vuoden aikana ostaa niin paljon vaatteita kuin lyhyehkön shoppailupyrähdyksen aikana. Takapenkkiläinenkin löysi tossut ja repun, joita on Suomesta etsitty useammasta liikkeestä. Kaikki tarpeellinen löytyi harvinaisen kivuttomasti. 

Hellbrunnin palatsin matkamuistomyymälästä puolestaan löytyi takapenkkiläiselle soma hellehattu, jollainen oli myös etsinnässä. Oikein tyylikäs on ja kassaherra kysyisin, että olemmeko menossa Ascotiin? Ihmettelimme, että kuinka hän tiesikään.. Tästä kehkeytyi hauska keskustelu yhteisistä kuninkaallisista ystävistämme. Saahan sitä kuvitella! Hellbrunnin palatsi on alunperin toiminut Salzburgin arkkipiispojen kesäasuntona ja on tunnettu erityisesti lukuisista suihkulähteistään. Myös kaunis ja iso puutarha houkuttelee rauhalliseen kävelyyn ja mielikuvituksen liikkumaan aikaan, jolloin palatsi puistoineen ja puutarhoineen on rakennettu. Salzburgin arkkipiispa Markus Sittikus von Hohenems rakennutti palatsin vuonna 1612 ja se kuvastaa hänen intohimoaan italialaista arkkitehtuuria kohtaan. Italialaisen arkkitehti Santino Solarin suunnitelmista syntyi yksi Alppien hienoimmista renesanssityylisistä rakennuksista. Palatsialue on paikallisten suosittu virkistysalue ja kesäpäivien viettopaikka. Oli mukavaa, että missään kohtaa ei ollut tungosta. Saimme ihmetellä myös karppeja, joita uiskenteli isossa altaassa. Kalat ovat oppineet siihen, että kun turisti ilmestyy altaan reunalle, sinne uiskennellaan nopeasti ruuan hakuun. 

Paluumatkalla poikkesimme ruokailemaan Halleiniin, joka on 15 km:n päässä Salzburgista ja vajaan 20 km:n päässä Berchtesgadenista. Hallein on tyypillinen pieni, kaunis kaupunki, jossa on vanha kaupunki kapeine kujineen ja vanhoine rakennuksineen. Tovin tuumimme, mistä löytäisimme mukavan ruokapaikan ja aivan tuurilla sellainen löytyi. Seuraavan kerran, kun piipahdatte Halleiniin, menkää ravintolaan nimeltä Bella Palma. Paikka on suosittu, joten kannattaa varata pöytä etukäteen. Joskus sattuu kuitenkin niin onnekkaasti, että tarjoilija taikoo turistiryhmälle tyhjän pöydän ja lisäksi palvelu on luontevan ystävällistä.

Ajoimme Halleinista kotikylään mutkaista alppitietä ja kiemurtelimme postikorttimaisemien halkin majatalon pihaan. Kuskin kanssa läksimme vielä pienelle iltakävelylle ja tovin tepasteltuamme totesimme, että tummaakin tummempi taivas enteili vesisadetta. Ja kävi niin kuten useina iltoina, yht´äkkiä taivaalla alkoi näkyä huikeita salamaniskuja ja vesi alkoi ropsahdella pieninä kuuroina. Koska takapenkkiläisellä oli testikävelyssä juuri ostetut vitivalkoiset tossut, oli melkoista akrobatiaa kävellä takaisin majataloon siten, ettei pisaraakaan likaista vettä roisku tossuille. Eikä roiskunut. Talon vierustoja pitkin hipsuttelimme takaisin kotiin sen jälkeen, kun jäimme hetkeksi katselemaan salamaräiskettä. Päivät ovat olleet niin helteisiä, että illan tullen näköjään ukkoset saapuvat. Ovat tosin olleet kestoltaan aika minimaalisia. Katsotaanpa, mitä huominen tuo tullessaan. On muuten nukuttu paljon. Ja se on näin lomalla aivan ihanaa! Olemme saaneet taas kivoja kommentteja blogiin ja on mukavaa ajatella, että reissumme ja matkakuvat tuovat iloa. Ja saahan täältä varmasti ainakin kokemisen arvoisia matkavinkkejä! Kiitos myös tämän päivän seuralle, oli mukava päivä! Ehkä jopa aika täydellinen. :)