Tänään aamulla tuntui jo siltä, että keho vaatii reippailua. Saimme nukuttua pitkät unet, laitoimme aamiaisen ja lähdimme reippailemaan Berchtesgadenin rinteille. Koska helle jatkuu edelleen, tovi lähdön jälkeen takapenkkiläinen jo huohotti, että kenen idea..? No, oma tietenkin. Sisulla kipusimme kylän yläpuolella olevalle näköalapaikalle, koska näkymät sieltä ovat kertakaikkisen upeat sekä kylään että vuorille. Nämä maisemat mykistävät joka kerta.
Laskeuduimme alas rauhallista tahtia ja koska takapenkkiläisen keho on alkanut tänään tasoittua kaikesta kiireestä, stressistä, huolesta ja väsymyksestä, tuli hienoinen uuvahdus. Siihen auttoi istahtaminen kahvilan pöytään voileivän ja limpparin äärelle. On ollut ihanan kiireetön päivä ja on kuitenkin saatu myös hikiliikuntaa. Lyhyeltä retkeltämme majapaikkaan saavuttuamme kävi kutsu isännän syntymäpäiväkakulle ja kahville. Myös tyttäret olivat paikalla, joten oli kiva nähdä koko tiimi. Taisimme juuttua kahvipöydän ääreen useamman tunnin ajaksi. Heikki-isäntä kävi välillä viemässä toisen tyttären Saltzburgiin ja hänen tultua takaisin, puheensorina jatkui edelleen. Vertailimme Marken kanssa Suomen ja Saksan koulujärjestelmää, työelämää, sosiaaliturvaa, lomakäytäntöjä, tietotekniikkaa, yksityisyydensuojaa ja kaikkea mahdollista tarinaa rönsyili siinä ohessa. Erilaisia käytäntöjä voisi kumpikin valtio poimia toisiltaan. Oli mielenkiintoista muuten kuulla jo eilen, että yleisesti ottaen saksalaiset lapset ja nuoret eivät vietä tuntikausia ruutujen ja kännyköiden äärellä ja kohteliaat käytöstavat ovat heille luontevia. Mekin kiinnitimme laivalla huomiota kahteen nuoreen poikaan, jotka lukivat kirjaa. Lukivat siis oikeaa, paperista kirjaa ja se näytti tänä päivänä niin oudolta, että molemmat noteerasimme sen. Hyvä pojat!
Kahvittelujen jälkeen lähdimme myöhäiselle lounaalle ja päädyimme Kongressitalon viereisen puiston liepeillä olevaan rauhalliseen kahvila-ravintolaan. Puiston värikkäiden kukkaistutusten keskeltä pisti silmään tismalleen takapenkkiläisen mekon värisiä kukkasia. Siispä samaan kuvaan kukkasten kanssa! Koska elimistö alkaa tasaantua, olo on samaan aikaan raukea ja hieman voipunut. Nämä kaksi rauhallista päivää ovat tehneet keholle ja mielelle hyvää.
Huomenna saattaa olla edessä retki Saltzburgiin. Saimme isäntäväeltä hyviä vinkkejä Mozartin syntymäkaupungin käyntikohteista. Ja tuleepahan samalla ylitettyä taas valtionraja, kun matka käy kohti Itävaltaa. Ehkäpä laulelemme Alppien juurella huristellessamme Edelweiss, Edelweiss...
