Viikolla kävimme ilta-ajelulla ja kevään ensimmäisillä jätskeillä Munkkiniemen rannassa, mutta niin viileä oli merituuli, että tötteröt tuli nautittua loppujen lopuksi autossa. Tänään puolestaan lämpeni grilli ensimmäistä kertaa tänä suvena. Auringossa on lämmin, mutta varjossa kalsa - siispä grilliruuatkin söimme sisällä. Hieman saisi lämmetä, jotta voisi kesätouhuista täysillä nauttia.
Kerta toisensa jälkeen on pakko todeta, että ulkoilureitit ja -mahdollisuudet lähellä kotiamme ovat upeat. Katseltavaa riittää ja erilaisia polkuja on yllin kyllin, kun uteliaasti vain etsii. Kevään kaunein vihreys loistaa juuri nyt ja luonnon kauneus rauhoittaa.
Tämä on siitäkin hienoa seutua, että useissa paikoissa metsät ovat valkovuokkojen peitossa. Näky on kaunis ja jotenkin satumainen.
Olemme käyneet joskus aiemmin pyörähtämässä Porkkalananiemessä, joka tuli jälleen mieleen, kun tuumimme, minne päin suuntaisimme ulkoilemaan. Porkkalanniemen luonnonsuojelu- ja virkistyalue sijaitsee Kirkkonummella. Merimaisemat, jylhät kalliot, mäntymetsät, hiljaisuus ja moninaisten lintujen viserrys - siinä alueen paras anti. Kulkeminen on helppoa, koska sileää kalliota on niin paljon ja alue on muutenkin pidetty retkeilijöitä varten hyvässä kunnossa. Onneksi muita ulkoilijoitakaan ei kovin paljon ollut. Merelle voisi tuijotella päivän jos toisenkin.
Työelämä jatkuu etänä aina vaan. Onneksi yhteinen konttori ja auringonpaiste suovat kahdenkeskisiä kahvi- ja lounastaukoja vaikka takapihan penkeillä. Kuten monessa ikkunassa, meilläkin nallet ilahduttavat ohikulkijoita. Tässä tapauksessa tosin enemmän ihanien naapureiden tätiä, jonka etätyöpiste on pihan toisella puolella nalleja vastapäätä. :)
