Varsova-Marijampole, sujuvaa suhailua 340 km

Matka Puolasta Liettuaan sujui suht' jouhevasti. Muutama ruuhkapaikka oli kyläpahasissa, muutoin ei mainittavaa. Yllättävän vähän oli Varsovan liepeillä liikennettä.

Aina näissä on jotain, kommentoisi kollega tietotekniikasta. Huomasimme nimittäin tänään, että blogin asetukset olivat muuttuneet siten, että kommentit eivät ole tulleet enää sähköpostiimme kuten ennen. Anteeksi siis, ettemme ole aiemmin vastanneet! Tänään on jokaiselle vastattu ainakin kertaalleen. Kiitos, kiitos, kiitos kommenteista ja viesteistä Heikki, Napurin Setä, Napurin Täti, T-katu, Team Kajaani ja kaikki muut.

Sää oli tänään oikeastaan eilisen toisinto. Helteen keskellä paukkui välillä ukkonen ja näytti siltä, että rankkasade on tulossa. Sen verran sade kiusasi, että puimme sadeasut, mutta hienosti taivas tarjosi lähes sateettoman reitin perille asti. Majoitumme todella rauhallisen oloisessa hotellissa, jossa kylänraitti on eilisen Varsovan vilskeen jälkeen hieman vähäliikenteisempi.

Siellä pilkistävät kypärät ja yksi pöhkö turisti!

Tänään päätimme pitää koti-illan. Osin siksikin, että olemme jotakuinkin keskellä ei-mitään. Jonkinlainen ulkoilu-/virkistysalue tässä läheisen joen ympäristössä on ja lähimpään Marijampole-kaupunkiin on matkaa noin 5 km. Viime päivinä on nähty taas niin paljon, että huili-ilta ja aikainen nukkumaanmeno ovat paikallaan.

Riika-Tallinna-Helsinki, siinäpä loppumatkan etapit. Riikassa on tuttu majoituspaikka, jossa olemme jo useasti olleet. Melkein tuntuu kuin kotona oltaisiin jo!

Krakovasta Varsovaan kinttupolkuja & moottoriteitä, 307 km

Täydellinen kuunpimennys sattui kohdallemme Krakovassa. Hieman liian myöhään lähdimme tutkimaan, näkyykö kuu Krakovan taivaalla. Näkyi - etsi kuvasta!

Matka Varsovaan alkoi vaihtelevilla tienpätkillä - oli pientä ja kapeaa ja vielä vähän kapeampaa. Yhden alamäkipätkän kohdalla loppui usko ja uskallus, joten valitsimme hieman vakuuttavamman kadunpätkän. Kiva ajoreitti sinänsä: vaihtelua riitti pikkuteillä ja moottoritiellä matka eteni hurahtaen. Totta se on, että Puolassa ajokulttuuri ei ole ihan mallikasta. Tiet ovat hyvässä kunnossa, mutta vaikuttaa siltä, että osalla kuskeista pää on mennyt sekaisin, kun sekä tiet että ajoneuvot paranevat ja länsimaistuminen houkuttaa.

Hotellimme on samaa hyväksi koettua Leonardo-ketjua, jossa majoituimme jo Berliinissä. Pyysimme rauhallisen huoneen ja sellainen löytyi 26. kerroksesta. Hotellihuoneen ikkunasta näkymä juuri huoneeseen tultuamme ja noin 10 min. myöhemmin. 

Aika paljon mukavampi oli katsella vesisadetta ikkunan kuin visiirin läpi! Kuten eilenkin - vesisade oli yhtä nopeasti kuin se tulikin, joten valmistauduimme lähtemään tutkimusretkelle Varsovaan. Hotellihuoneen seinällä on muuten tanssiaiheinen taulu - Tanssikoulu Kokko, täältä tullaan! Kunhan ensin tämä turnee saatetaan loppuun.

Kävelimme vanhaan kaupunkiin, kuinkas muutenkaan. Istumisen vastapainoksi jalkaisin liikkuminen tekee hyvää. Vanhassa kaupungissa on valtavan pitkä kävelykatu tai katu, joka on pikku järjestelyin muutettu kävelykaduksi. Kiltti turisti Suomesta odotti valojen vaihtumista ja vilkutti oikealle. :)

Suuntasimme linna-aukiolle kuninkaanlinnan kupeeseen ja siitä Vanhan kaupungin aukiolle, jossa oli käynnissä jazz-tapahtuma ja bändi kuulutettiin juuri esiintymään. Liian modernia jazzia Suomi-turistille, joten töppöstä toisen eteen heittäen kuljeskelimme pitkin vanhan kaupungin kujia. 

Moneen muuhun vanhaan kaupunkiin verrattuna Varsova ei ihan hirmuisen suurta vaikutusta tehnnyt, mutta väkeä oli valtavasti. Ja vanha kaupunki on jälleen yksi Unescon maailmanperintökohteista, joka on 1940-60-luvuilla rakennettu lähes kokonaan uudelleen, pikkutarkasti alkuperäiseen malliinsa.

Onks´hiukset hyvin..?

Ruoka ei maista eikä juoda muista näillä helteillä - mopon päällä varsinkaan. Mutta löysimme iltalenkillämme viihtyisän teatteriravintolan, jossa ateria päättyi mukavaan keittiön tervehdykseen.

Yllättävän paljon jälleen ehdimme kiertää, poikkesimme katedraadiin, tsuumailimme, josko presidenttiä näkyisi palatsissaan. Mietimme, mitä Stefan-kardinaali oli tuuminut patsaan mallina ollessaan ja loppuhuipennukseksi kuuntelimme musiikkia, joka todellakin oli makuumme. Bändi oli taitava ja soitti hyväntuulista swingiä ihmisten iloksi.

Kotikulmille kurvatessa nautimme vielä pirtelöt, jotta kroppa hieman viilenisi. Samaan aikaan mietimme, onko Varsovan kulttuuriministeriön talo hieno vai ei ja miten onkaan uutta ja vanhaa rakennusta ripirinnan.

Ei saa kuvataaaa!!

Varsovaan ajaessamme kaupungin silhuetti oli ensimmäinen miljoonakaupunkia enteilevä. Jotenkin on hassua, että Puolassa kaupunki on täynnä toinen toistaan korkeampia ja kiiltävämpiä pilvenpiirtäjiä, joissa majaansa pitävät mm. Coca-Cola, Mc Donalds, Bosch jne.

Vielä näkymä öiseen ikkunamaisemaan - takaisin tultuamme se oli"valoisa".

Aivan korkean hotellimme vieressä on Putka. Onneksi emme joutuneet sinne!

Huomenna siirrymme jo Liettuan puolelle, joten pian alkaa koti häämöttää. Kauniita unia!