tiistai 31. toukokuuta 2022

Kukkasia siellä ja kukkasia täällä!

Teimme helatorstain paikkeille pikaisen pyrähdyksen Savoon, takapenkkiläisen kotikonnuille. Etelässä satoi mennen tullen, mutta muutoin saimme posotella jotakuinkin kuivia teitä pitkin. Yövyimme Vuorelassa melkein veljen naapurissa hotelli Kunnonpaikassa. Siitä oli helppo poiketa iltateelle ja käydä vielä aamulla toivottelemassa veljelle heipat ja antaa koiralle muutamat rapsutukset. Kunnonpaikan ranta-aluetta on kovasti kohennettu ja kunnostettu. Rannassa on savusauna ja muutoinkin näkymät olivat pysäyttävän kauniit. Kesäilta koivuineen ja järvineen - perin suomalainen sielunmaisema.




Takaisin ajellessa pidimme tauon Mikkelin torilla, joka nettisivuilla mainittiin yhdeksi Suomen kauneimmaksi toreista. Hmmm. Kaikenlaista käsityökojuakin piti olla, joten kummastelimme tovin muutamaa kahvilatelttaa ja pärekorien myyjää. Istahdimme kuitenkin kahvittelemaan. Ja sekös harmitti liki tyhjän torin lisäksi, ettei munkkikaan ollut hyvää! Kaikenmoista. Mikkelin Kenkäveroon poikkesimme lohisopalle. Entinen pappila ympäristöineen ja puutarhoineen on kaunis kokonaisuus.



Nyt voi sanoa, että kesä jo kolkuttelee. Ainakin kalenterin mukaan. Olisipa sääkin sen mukainen. Muutama hassu lämmin päivä ei ole vielä saanut perennakukkia edes nousemaan, mutta onneksi puiden ja pensaiden kukkaset alkavat olla kauneimmillaan ja niitä voi pihassakin ihastella. Muutamaan istutuslaatikkoon laitoimme perunaa, porkkanaa ja salaattia ja pikku hiljaa sieltä taimet pinnistelevät jo pintaan. Kirsikka- ja omenapuu ja osa pihan pensaista on jo somassa kukinnassa.




Takapenkkiläisen synttärinä saaduista kukkasista osa innostui aukeamaan upeasti ja ne kestivät ryhdikkäinä ja kukkaloistossa yli kaksi viikkoa. Nyt odotellaan, että perennojen kukkaset pinnistelevät pintaan. Sitten taas ihmetellään, mitä kaikkea sieltä nouseekaan! Lämpimämpiä kelejä odotellessa..



sunnuntai 15. toukokuuta 2022

Mopedi kotona ja synttärit juhlittu!

No niin - mopedi on haettu talviteloilta ja kuski kävi jo pienen huristelun tekemässä. Kevätkelit eivät meinaa millään taittua lämpimän puolelle, joten moporetket saavat vielä odottaa tovin. Eipä takapenkkiläinen olisi kyytiin päässytkään, kun ensin kummankin täytyi taltuttaa kova flunssa ja sen jälkeen takapenkkiläisen tassua kursittiin vähän kasaan. Tai ainakin nivelkapselia. Hetki menee ennen kuin päästään tanssitunnelmiin tai mopolla kurvailemaan. Onneksi jalan kanssa ei kuitenkaan ole mitään vakavaa ja sen pitäisi parantua jotakuinkin ennalleen. Ainoastaan yhden mallin sandaali ja kuskin Reino-tossu mahtuvat toistaiseksi jalkaan, joten mukavaa, ettei ole enää loskaa tai pakkaskelejä!




Tänään vietimme takapenkkiläisen syntymäpäiviä ja kuski lähti "ulkoiluttamaan" mökkihöpertynyttä sankaritarta. Hoidimme hieman vaateostoksia (lähinnä kuski!) ja kävimme Pyhän Laurin kirkon kupeessa olevassa pikku kahvilassa kahvilla. Terassilla tarkeni juuri ja juuri. Sen jälkeen suuntasimme Roihupellon kirsikkapuistoon ja kas - siellähän oli täysi karnevaalitunnelma. Sattui olemaan Hanami-juhla juuri parhaimmillaan käynnissä. Hanami tarkoittaa "kukkien katselemista" ja se on Japanissa vuoden tärkein juhla. Silloin esim. yritykset lähettävät nuorimmat työntekijänsä varaamaan piknik-paikkoja kesken työpäivän. Vanhemmat kollegat liittyvät seuraan myöhemmin ja poistuvat illan tullen aiemmin. Silloin karkelot varsinaisesti alkavat. Tänä vuonna ainakin täällä etelässä Hanami-juhla ajoittui juuri oikeaan aikaan - kirsikankukat olivat lähes täydessä loistossaan. Hirmuinen hurlumhei-meininki kyllä hieman oudoksutti. Erilaista rihkama- ja ruokakojua oli rinta rinnan, välillä soi tekno ja välillä yhden miehen bändi lauloi reggaeta. Kirjavaa siis, mutta ehkä sekin kuuluu juhlan luonteeseen. Kaunista joka tapauksessa oli.






Roihupellossa näimme myös elämämme ensimmäiset villiorvokit. Kukkaset olivat vallanneet kallioisen seinämän ja sen juuren isolta alueelta. Olivatpa somia!



Skål tälle päivälle! Oli mukava juhlapäivä.