perjantai 17. kesäkuuta 2022

Kesä etenee kesää odotellessa

Yhdessä hujauksessa on kesä ennättänyt jo liki juhannukseen! Melkein on vierähtänyt aika kesää odotellessa. Tuulet ovat edelleen vilpoisat, vaikka auringossa vallan mainiosti tarkeneekin. Lomia odotellessa töissäkin on "kaikki" saatava valmiiksi. Siksi pieni minilomanen on aina paikallaan! Viikko sitten hyppäsimme ystävien kanssa autoon, hurautimme Hämeenlinnaan ja yövyimme Vanajanlinnassa. Tavattoman kauniit maisemat, alkukesän vihreys ja kukat loistossaan joka puolella. Ehdimme yhden vuorokauden aikana nähdä monta monituista paikkaa. Kahvilla esim. kannattaa piipahtaa Tiirinkosken tehtaalla Hämeenlinnan tuolla puolen - näin etelästä katsoen. Maatilan toimintaa näköjään kehitellään kesä kesältä. Kahvila, sisustusmyymälä, maalaistalon tilukset eläimineen, pellot, juhlatilat - siinä on kylliksi katseltavaa.


Kahvittelujen jälkeen me naiset teimme täsmäiskun Nanson Outlet-liikkeeseen, joka on Hämeenlinnassa varsin iso. Sulkemisaikaan oli jo jotakuinkin vartti, mutta haukan katseen lailla zoomasimme koko liiketilan ja totesimme, että kivoja vaatteita on, mutta ei ehkä sitten kuitenkaan. Jätimme asiat muhimaan. Pianhan kaikki kesän sesonkialet ovat kuitenkin jo käsillä! Sitten olikin suunta jo Vanajanlinnaan. On se vaan upea miljöö. Täytyy sanoa, että huone ei ihan saanut meitä hurraa-huutoja kajauttamaan, mutta miljöö ja seura - ei parempaa toivoa voi!



Aamuksi sovimme aamiaistreffit ja istahdimme "linnan" takapihalle. Tarjoilut olivat runsaat ja tuoreet ja kyllä - ruoka maistuu paremmalta ulkona. Etenkin, kun katse lepää aivan tyynen järven pinnalla. Aivan kuten kotipihan perennapenkeissä myös Vanajanlinnan kukkaistutuksissa kaunein loisto on vielä edessä päin. Sen sijaan pensaat ja luonnonkukat kukkivat esim. Aulangolla jo täydessä kukoistuksessaan. Ystävätär vallan hullaantui kielojen ja syreenien tuoksukimarasta! 



Jos muuten Rompepäivät kiinnostavat, Parolassa oli sellaiset. Ystävätär bongasi tapahtuman ja olipas mukavahenkinen, kesäinen tapahtuma. Ihan pikkuisia ja tuiki tarpeellisia ostoksia tarttui meidän tyttöjen mukaan. Takapenkkiläinen jopa tinki. Rasti seinään!

Yksi mukava kesäkohde on Mommilan kyläpuoti. Mommilan kartanon tiluksilla komeileva, nostalginen pikku kauppa kahviloineen saa aina hyvälle tuulelle. Piha-aitassa voi tehdä kirpparilöytöjä ja tänä vuonna pihaan oli ilmestynyt myös kauppa-auto. Hyllyt oli täytetty menneiden vuosikymmenten tuotepakkauksilla. Kartanonherra Kordelinin kohtalo oli varsin surullinen. Hänen surmapaikalleen on pystytetty muistokivi. Kartano ei tänä päivänä ole auki yleisölle, mutta kyllä vanhan ajan tunnelma huokuu kartanon maista ja miljööstä.





Ja mitäs sitten vielä? No Marskin maja! Vielä koukkaus sinne, koska päivähän oli aivan ihana eikä sen olisi suonut päättyvän. Pyrähdimme Marskin majan pihaan ja ilmeisesti paikkaa pyörittävä herrahenkilö hääri juhlatilan luona. Oli kuulemma vietetty 101-vuotiaan lotan syntymäpäiviä. Kunnioitettavaa! Paikka oli jo kiinni, mutta todella ystävällisesti herra jutteli kanssamme ja saimme kiertää ja kurkkia joka puolelle. Aivan loistavaa palvelua, vaikkei tällä kertaa mitään nautittukaan. Kiertelimme alueella, poikkesimme laiturille, kurkimme Marskin majaan ja ihastelimme taas kieloja. Kyllä Suomen kesä on kaunis! Ja kuinka sattuikaan tuuri sään suhteen. Oli kivaa. Joidenkin kanssa ystävyys vain toimii. On helppo ja lämmin olla. Kiitos siis ihana matkaseura!





Yhtenä lämpimänä iltana starttasimme mopon ja kävimme ajelemassa mm. pitkin Helsingin rantareittejä. Silmä ei meinannut uskoa näkemäänsä todeksi. Aivan hurjan kokoisia risteilyaluksia oli "parkissa" ja niitä oli paikko mennä ihmettelemään ihan viereen. Tosin ihan vierestä ei moisia aluksia saanut edes kuvaan mahtumaan. Huisan kokoisia kerrostaloja seilaa maailman merillä!



Tuulen puuskat ovat olleet voimakkaita ja runsaita. Oravatkin jo pyörtyvät sellaisista määristä herkkukäpyjä, joita pihalle oli yksikin päivä ropissut. Vai liekö heitelleet toisiaan? Aika kummallinen näky pihalla oli käpysateen jälkeen.


Takapenkkiläinen järjesti työpaikan tiimipäivän ja uskomaton tuuri kävi jälleen sään suhteen. Kisailimme ja vietimme piknik-päivää Alppipuistossa. Aurinko porotti niin kovasti, että pilvenhattaroita ruvettiin jo toivomaan. Oli kesäinen tunnelma ja tiimin yleisurheilukisojen mestaruuskin selvisi. Ihan yllättäen oma esihenkilö oli voittajajoukkueessa. Sattumaa vai lahjontaa? Sitä ei paljasteta.


Takapenkkiläisen kummipoika Porissa on valmistunut ysiluokalta! Tuhannesti onnea ja leppoisaa kesää hänelle ja vanhemmilleen!