Matkalla bongasimme myös maailman pisimmän, 1043 metrin mittaisen, linnan Burghausenissa lähellä Itävallan rajaa
Burghausenin jälkeen kurvasimme epähuomiossa Itävallan puolelle. Rajaylitykset todellakin tapahtuvat liki huomaamatta. Käännös takaisin ja navigaattorikin oli jälleen mukana vauhdissa.
Nyt illalla päässä heittää molemmilla ja kaikki vain naurattaa. Väsymys, vuoristoteiden mutkat ja helle ovat tainneet pehmittää päät. Juuri nyt tuntuu mukavalta ajatus, että olemme kolme vuorokautta samassa paikassa. Burmesterhaushan onkin jo Saksan kotimme!
Kauppareissu ja kylälle syömään. Siinä tämän illan ohjelma. Aamulla ei soi herätyskello.