Helteisiä juhannusretkiä

Lepoa, hellettä, kotihommeleita, mukavia retkipäivä mopoillen ja pyöräillen. Siinäpä juhannuksemme tiivistettynä. Juhannuspäivänä tutkimme, mitä tapahtumia Uusimaa tarjoaa. Kovin vähän tarjosi. Aika jännä. Kyllähän kaupungissakin väkeä piisaa keskikesää juhlistamassa. Noh - kuinka ollakaan muutama mukava kohde löytyi. Osan toki tiesimme olevan kiinni, mutta kävimmepähän kurkkaamassa tulevaisuutta varten. Espooseen houkutteli jo pelkkä kaupan nimi: Kauppamäen karamelli. Karkkikauppa on todellakin kuin karamelli 100 vuotta vanhassa talossa Espoon Kauklahdessa idyllisessä kylämäisessä korttelissa. Kauppa oli kiinni, mutta sinne on ehdottomasi tehtävä retki toisella kertaa!

Yllättäen Nurmijärvellä, liki kuskin vanhempien naapurissa, oli auki Mattila Farm eli Mattilan Luomutila. Todella viihtyisä tilakokonaisuus, jossa on mm. kahvila, pizzeria, marjaviljelmiä, puoti, huonekalutehdas (!), koekeittiö, hevosia, erilaisia kursseja - mitä vielä? No, tavattoman ystävällinen henkilökunta ja todella kaunis maalaismiljöö. Paikka on tehty hyvällä maulla ja terassilla oli hauska seurata pikku taaperoiden temmellystä. Lapsille pelkkä pihaympäristö tarjosi jännittäviä (hieman vaarallisiakin) rinteitä ja kiipeilypaikkoja. Tila on ollut toiminnassa jo vuodesta 1809 lähtien ja se on tuotu hienosti tähän päivään. Takapenkkiläinen tapasi yllättäen pihapiirissä myös maailman parhaan radiologin, jonka hyvissä käsissä on käynyt hoidossa jo vuosikaudet. Nyt kun työterveyshuolto vaihtuu toiseen paikkaan, on suru todellinen, kun pitkäaikaiset hoitosuhteet päättyvät. Keinolla millä hyvänsä täytyy jatkossakin keplotella itsensä parhaisiin hyppysiin.

Espoo, Nurmijärvi, Mäntsälä, Tuusula ja muutama lähikylä vielä kaupan päälle. Nälkä, nälkä, nälkä - sehän takapenkkiläistä aina piinaa! Työkaverikin on muutaman kerran näin etäaikana soittanut ja mitä on takapenkkiläinen aina tehnyt. Syönyt! Herää epäilys, eikö muuta teekään...? Yllätys: Tuusulan ravintola Mankeli Krapin kauniilla alueella oli auki. Krapissa on ollut toimintaa jo yli sadan vuoden ajan. Mukava tarjoilija huikkasi meidät melkein saman tien vapaaseen pöytään. Taisimme päästä hieman jonottajien ohi, mutta siitähän me emme tiedä mitään... Suloiset kesäillat ja juhannus saivat ihmiset liikkeelle ja samalla alueella parahaksi päättynyt kesäteatterinäytös toi lisää keveitä kesämekkoja ja juhlamielisiä terassille. 

Juhannusajelua kertyi noin parisataa kilometriä. Useat pysähdykset, kauniit mutkatiet ja mukava mieli. Mikäs oli kurvaillessa. Lippu nostettiin salkoon kotiin päästyämme. Pikkuisen meni yli ohjeistusten, mutta tuskinpa tuo naapureitakaan sai nikottelemaan. Kesäillan auringonpaisteessa on kyllä ihan oma lumonsa.

Terassivieraat nro 2: Ihanat naapurit piipahtivat terassia testaamaan juhannuspäivän iltana. Kevyet kuohuviinit ja kuulumisten vaihtamista pitkästä aikaa. Somasti vierähti tovi ja katkaisi myös kuskinkin aherruksen. Nimittäin alaterassi ja rappuset valmistuvat jo vauhdilla. Niin nättiä tulee! Ja takapenkkiläinen saa vielä rappujen eteen toivomansa nupukivet. Ah onnea.

Ahkera puuhamies tuo kuski. Lautakasa hupenee, sirkkeli soi ja illassa kuuluu vain napu, napu, napu ja poran surina. Vanha talo kaunistuu entisestään ja itse asiassa talon luonne pääsee oikeuksiinsa vielä entistäkin paremmin.

Valon ja keskikesän juhla oli lämmin - kirjaimellisesti ja kuvaannollisesti. Mukavaa tekemistä rauhalliseen tahtiin ja siinä sivussa hyödyllistä ahkeroimistakin. Pihan kukkaloisto on nyt täydessä voimassaan - kunhan vain jaksaa ahkerasti vettä pirskoa.

Aivoissa ohutta yläpilveä ja muita kesätunnelmia

Helle pehmentää aivot ja ajatukset. Ilmalämpöpumppu alhaalla ja jäähdytin ylhäällä hieman helpottavat yön tukaluutta, mutta kieltämättä nämä lämpölukemat häiritsevät jo untakin. Jopa vilukissa takapenkkiläisen. 

Mutta nyt nautitaan kesästä vaikka hampaat irvessä! Oikeasti on hienoa aikaa tämä Suomen suvi. Aiemmat kovat sateet saivat luonnon hehkumaan ja lämpöaalto siihen päälle aukaisi kukkien nuput. Juhannusruusu kukki juuri ennen juhannusta ja muutoinkin kasvien kukinta on hienoa, tosin lyhytaikaista. Perunan varret kasvavat ja porkkanaa & salaattia puskee pintaan. Makeita pikku tomaatteja saa popsia lähes päivittäin.

Viime viikonloppuna lähdimme pienelle pyöräretkelle ja ajelimme Haagan Alppiruusupuistoon. Paljon alppiruusupensaita, vähän kukkia. Hetken olivat sielläkin kukkaset loistaneet. Pyöräilyä kertyi lopulta pitkälti yli 30 km, kuinkas ollakaan. Johtui osittain siitä, että yritimme etsiä paluureitin varrelta jotakin sopivaa ruokapaikkaa vaan yllättäen tosi moni ravintola oli kiinni. Eipä tuo haitannut - sää oli komia ja takapenkkiläisellä sähköavusteinen pyörä alla. Huh hellettä - juoda piti paljon! Helsingin pitäjän  kirkonkylän kohdalla kaarsimme Vantaanjoen varteen, jossa on kunnostettu vanha mylly ympäristöineen. Myllyn historia ulottuu 1600-luvulle asti! Ensimmäisiä merkintöjä löytyy jo 1500-luvun puolelta. Aika uskomatonta. Vapaaehtoiset kunnostavat myllyä ja sen ympäristöä vähitellen.

Vantaan kaupunki on järjestänyt ideointikilpailun vanhojen ja raihnaisten ilmoitustaulujen piristämiseksi ja kunnostamiseksi. Poikkesimme Ylästöntieltä pienemmille sivuteille ja siellä bongasimme soman ilmoitustaulun ja vielä somemman polkupyörän pitseineen ja neulepäällysteineen. Ei hassumpi kokonaisuus. Martoilta moinen luomus onnistuu.

Naapurissamme käy silloin tällöin hoidossa suloinen Vilho. Vielä hieman vallaton, mutta aivan ihastuttava koira. Vilho löysi heti koiraystävän ja reippaiden hännänheilutusten ja muutaman hyppy-yrityksen jälkeen istahti kuskin jalkojen juureen. Varsin ilmeikäskin velmu vielä! Kyllä saa tulla toistekin kyläilemään.

Elämä normalisoituu vähitellen siltäkin osin, että uskaltauduimme jo tapaamaan ystäviä Storyvillen terassille. Tai ainakin sen viereen. Terassille emme varsinaisesti menneet, mutta Leena-serkkua, Heläys-ystävää ja Visa-artistia oli aivan ihana nähdä ihan kasvotusten. Terassilla oli väkeä, mutta ihmiset käyttäytyivät pääasiassa nätisti ja jotakuinkin kaikilla oli istumapaikat. Muutama pari uskaltautui tanssilattialle ja olipa hassua tuumailla, että onkohan tuo sallittua... Kukaan meistä ei tainnut enää olla ajan tasalla siitä, mitä koronasuositukset tällä hetkellä tanssihuvituksista sanovat.

Kuski jatkaa nikkarointia. Kun yläterassi on valmis, on aika käydä sisäänkäynnin kimppuun. Ulko-ovesta kulku vaatii pikkuisen akrobaattisia taitoja tai ainakin hyvää tasapainoa ja keskittymistä. No - onneksi lautoja on oikeasti tarpeeksi, jotta kulkeminen on turvallista. Pikkuisen tarkempaa askelten sihtailemista täytyy vain harrastaa. Jälleen kerran on todettava, että on tuo kuski aika monitaitoinen heppu!

Kuskin äiti täytti vuosi ja korona-ajasta johtuen osa vieraista kävi vain ovensuussa piipahtamassa ja me lähimmät sukulaiset kahvittelemassa. Ulkona ei voinut olla - taisi olla se kesän kuumin hellepäivä. Lauloimme rappukäytävän puolella täysin oman Paljon onnea -sovituksen ja naapurit varmasti tykkäsivät. Ihme, ettei ole tullut vielä kutsua keikoille! Skål ja onnea vielä kerran!

Juhannus on valon juhla ja taikojen aikaa: "Kun juhannusyönä kerää seitsemän yrttiä tai kukkaa ja pistää ne tyynyn alle, näkee unessa tulevan puolison." Se realistisempi versio: "Kun juhannusyönä kerää seitsemän yrttiä tai kukkaa ja pistää ne tyynyn alle, tietää aamulla, onko yrteille allerginen." 

Valoisaa ja rentouttavaa keskikesän juhlaa!

Varovaista paluuta normaaliin

Pyöräretkiä ja piipahduksia kahviloihin, moporeissuja lähikaupunkeihin ja uskaltautumista ravintoloihin. Terassikutsut naapurissa ja satunnaisia lähipäiviä töissä. Pienin ja varovaisin askelin suuntaamme elämää kohti ns. normaalia. Maski kasvoilla liikutaan ja maskittomiin kiinnitetään huomiota kaupoissa ja muissa sisätiloissa. Käsidesiä kuluu ja jos ystäviä tavataan, kuuluu asiaa varmistaa "taudittomuus". Ulos voi aina mennä ja jaksamme usein ihmetellä, miten hienoja ulkoilureittejä täällä eteläisessä Suomessa on. Sekä jalkaisin että pyörällä pääsee metsien keskelle ja jokien varsiin.

 

Suomen kesän kauneutta ei voi liikaa kehua. Varsinkin moporetkillä on ajeltu kivasti mutkittelevia pikkuteitä, joiden varrella pellot vihertävät ja puut ja pensaat alkavat olla pian rehevimmillään. Tänään ajelimme kierroksen Helsingissä ja Lauttasaaressa vaikutti, että lähes jokaisen talon pihalla oli upeasti kukkiva alppiruusu. Kuski osasi kertoa, että Lauttasaaressa asuu mies, joka on jalostanut yhden alppiruusulajikkeen. Lajike on nimetty hänen mukaansa. Pihallakin alppiruusu puhkesi kukintaan hetkessä runsaiden sateiden ja lämmön jälkeen. Myös juhannusruusu pukkaa jo kukkaa ja pihakukkien värien kirkkaus ihastuttaa.

Perjantaina oli jotakuinkin helteinen päivä ja lähdimme heti töiden jälkeen mopoilemaan Pilpalaan, jossa on hauska Lättis-kahvila. Vanhaan Lättähattu-junaan tehty kahvila on siisti, tarjonta monipuolinen ja palvelu välitöntä. Motoristeja oli paljon tälläkin kertaa. Paikka on kiva, mutta pikkuisen askarruttaa, millaista on asua liki kahvilaa. Pärinä ja pauke on melkoinen!

Ja kerran kesässä on hyvä huuhdella nahka-asut! Eli kastuttiin melko perusteellisesti noin 10 min. ennen kuin olimme kotona. Ajoitus mahtava. Ei kyllä haitannut yhtään. Päinvastoin saimme hyvät naurut. Vesipisarat olivat hulppean kokoisia ja välillä ei erottanut olivatko vesiläimäreet rakeita vai mitä vesipommeja. Kotona laitettiin heti sauna päälle ja kamppeet kuivumaan. Kyllä kesä kuivaa jne.

Naapurin suloinen Minni kutsui naapurit kylään koulunpäättäjäisviikonloppuna. Menimme jo hieman aikaisemmin auttamaan ja puuhaamaan tarjottavia valmiiksi. Oli melkein kummallista kokoontua pienellä porukalla yhteen. On niin pitkä aika siitä, kun minkäänlaiset vierailut ovat olleet edes mielessä. Aurinkoinen sää helli, ruokaa riitti ja koloistansa kömpineet naapurit tapasivat toisiaan. (Ja kuvat jäivät ottamatta liki kokonaan!!)

Koska aurinkopäiviä on riittänyt, kotitoimistolla työpäivän kahvitaukopaikka on siirtynyt somalle terassille. Niin hienoa, että kuski terassin rakensi! Töissä piisaa kumpaisellakin suht´ kiirettä, mutta toisaalta päivät soljuvat vauhdikkaasti. Näin kesällä ja valoisan aikaan jaksaa töiden jälkeenkin puuhastella vaikka mitä!