Albertville-Grenoble-Digne-les-Bains, 264 km

Kuuma on öisin ja kuumempi päivisin. Pyöriskelimme lakanoissa hieman normaalia pidempään ja jätimme Albertvillen taaksemme aamupäivällä. Ensin kävimme kuitenkin hotellin takapihalla olleessa jardinissa eli puutarhassa ihmettelemässä runsasta viinirypälesatoa. Ei kasva kotifarmilla moisia terttuja!

Ei ihme, että majapaikan ympäristö vaikutti historialliselta. Olimme keskiaikaisen pikkukaupungin ytimessä ja illallistimme Grande Placella, joka tämän päivän mittapuulla ei enää ole niin grande. Pieni historiallinen kaupunki on aivan oma yhteisönsä ja alueella järjestetään paljon monenmoista kulttuurista rientoa. Alla vielä iltanäkymä kylän kujilta ja aamunäkymä hotellihuoneen ikkunasta.

Tämän päivän päivitys on lyhyt ja ytimekäs, jotta pääsemme ajoissa Nukku-Mattia moikkaamaan. Päivän reitti kulki Grenoblen jälkeen Sisteroniin lähes 80 kilometriä luonnonsuojelualueella. Molemmat tuumasimme, että näitä maisemia ei oikein kykene sanoilla selittämään. Vuoret ovat niin jylhiä ja kauniita, että melkein liikuttuu. Luonnon luomukset ovat ihmeellisiä. Luonnonsuojelualueella reitti nousi ja laski pitkin vuoren rinteitä ja laajat niityt, pellot ja kylät jäivät kauniisti laaksojen pohjalle. Joet ovat täällä kaikkialla todella kuivuneita.

Tänään yövymme Digne-les-Bainsin pikku kaupungissa ja olemme pitäneet ns. huoltopäivän. Tai illan. Pesimme välttämättömimmät pikku pyykit ja kävelimme läheiseen markettiin täydentämään matkatavaratarpeita. 

Kotiin suurkiitos talovahdeille sekä naapurin sedälle, joka kiltisti maksaa laskumme (eikö?) ja hoitelee tehokkaasti etänä asioitamme. Superkiitos myös naapurin ihanalle tädille - tiedät kyllä mistä!

Matkamittarissa on nyt 2959 km eli 3000 törähtää rikki huomenna. Silloin me ja muut raharikkaat kurvailemme Ranskan Rivieralla, Cannesissa! Ehkä poikkeamme myös kasinolle täydentämään matkakassaa ja näyttäydymme La Croisette -rantakadulla, jossa muutkin tähdet näyttäytyvät.

Täytyy jo nyt todeta, että tämä matka on ollut jo tähän asti ihmeellinen. Niin paljon on jälleen nähty ja koettu. Jokainen päivä ja reitti tuo mukanaan hämmästeltävää  ja juuri kun on ihastellut sitä kaikkein kauneinta maisemaa, seuraava postikorttimaisema odottaa jo mutkan takana. Siihen liittyen vielä muutama kuva eiliseltä - kuvat lataantuvat tänään joutuisammin.

Olemme saaneet turneellamme positiivista huomiota ja peukutuksia pyöräilijöiltä, kylänraitin miehiltä, muilta motoristeilta, pikku pojilta ja autoilijoiltakin. Haukkuja on ainoastaan ja kirjaimellisesti tullut välillä kyläteiden varrella - koirilta. Mopon meteli herättää koirat iltapäivänokosilta ja sekös harmittaa. Lyttyynhän ne mopot on silloin haukuttava!

Bonne nuit ja huomisiin & Vive le Tour!

Chamonix - WAU!

Tänään kilometrejä napsahti mittariin n. 250. Reitti kulki Nantua-kylästä (alla vielä näkymä hotellin ikkunasta) kauniiseen Annecy-kaupunkiin, jossa pidimme paussin kasinon kupeessa järven rannalla. Annecyssä voisi käydä toistekin niin sanotusti paremmalla ajalla. Alpit ovat uljaat ja upeat. Joka kerta niiden kauneus yllättää. Samoin yllättävät mutkatiet. Tänään etenimme 50 km ilman suoraa pätkää. Osa mutkista oli niin tiukkoja, että kuski näki mopon takavalot. :)

Jalkapallohuumaa ei juurikaan ole havaittavissa. Lippuja liehuu siellä täällä, muutoin ei mitään mestaruusmeininkiä meidän reiteillämme, vaikka suuremmissa kaupungeissa on ilmeisesti ikäviäkkin hulinoita ollut.

Sitten olikin vuorossa yksi huippukohteistamme - Chamonix. Upeat maisemat, ylhäällä lunta ja lämmintä noin yksi aste. Vaan eipä palellut edes vilukissa-takapenkkiläistä, kun koko päivän huh-huh hikoilimme nahka-asuissa. Näinä päivinä lämpöä on ollut 34-35 ja tänään asteet ovat vaihdelleet 17-30 välillä. Ja ylhäällä korkeuksissa siis lähellä nollaa. Kuvia tuli räiskittyä tukuttain, mutta alla kimara, josta toivottavasti saa jotakin käsitystä vuorten uljaudesta.

Chamonix on 3842 m korkea ja täytyy myöntää, että pikkuisen hapetti, kun kipusimme kamojen kanssa ylhäällä muutaman kerroksen näköalatasanteelle. Onneksi pystyimme jättämään kypärät hissiasemalle, kun ystävällinen herra henkilökunnasta asiasta vinkkasi. Ja takaisinkin vielä kypärämme saimme. Aika massiiviset olivat hissit ja kopit toista kokoluokkaa kuin Tahkolla, kun yläilmoihin leijuimme. Lumiraja tuli vastaan 2300 metrissä.

Nyt majoitumme Olympia-kaupunki Albertvillen vieressä todella viehättävässä hotellissa historiallisessa ympäristössä. Istuimme iltaa vanhojen kivirakennusten keskellä olevalla aukiolla ja nautimme iltapalan. Hotellimme vieressä on taide- ja kulttuurimuseo eikä hotellia tahtonut millään erottaa näiden vanhojen rakennusten kyljestä. Huristimme aukion edestakaisin pariin kertaa ja kiersimme koko alueen ympäri - palataksemme samalle aukiolle. Toisesta suunnasta hotellin kyltti jo onneksi vilahti silmiimme.

Huomenna siirrymme lähelle Cannesia ja aloitamme hitaan siirtymisen Italian rannikkolla, josta nousemme Garda-järvelle ja sieltä sitten Saksan majataloon muutamaksi päiväksi. On pyydetty jo lupa vaatteiden pyykkäämiseen. Hotellihuoneet tuoksuvat moottoriurheilulta. :)

Ai niin - sadetta ropsautti tänään juuri sen verran, että sadevaatteet kannatti pukea. Kuivuivat onneksi saman tien. Hieno päivä! Tour de France tekee tuloaan. Pyöräilijöitä viuhuu ees ja taas joka puolella. Satuimme kyllä somaan aikaan Ranskaan. Koko ajan tapahtuu mukavia asioita. Kauniita unosia tältä erää!