Mainitsinko juuri eilen, että meillä on tapana lähteä "hieman piipahtamaan ja vähän katsomaan" polkuja johonkin suuntaan? Ja miten se suunta onkin aina ylöspäin? Ja miten se ei milloinkaan ole mikään piipahdus vaan "sisulla loppuun asti, vaikka hampaat irvessä" -tyyppinen puristus? Kävikö näin myös tänään? No, tottakai kävi! Takapenkkiläinen pinnisti ihan pelkällä sisulla Kiilopään huipulle.
Lähdimme lasikuutiostamme aamupäivällä ja poikkesimme kylälle ostamaan takapenkkiläiselle paidan, joka vielä yön yli nukuttuakin tuntui ostamisen arvoiselta. Makutuomari-kuski jäi odottamaan autoon, mutta eipä haitannut - paikallisia makutuomareita oli rivissä kolmin kappalein. Paita todettiin hyväksi ja pirteäksi. Siispä rahat tiskiin ja menoksi. Vielä kummipojalle Poriin postikortti ja sitten poikkeamaan Kiilopäälle - sinne Suomen Ladun paikkaan. Nooo, koska nyt sinne mentiin, niin lähdettiin myös hieman katselemaan, että miltä se polku sinne ylös näyttää. Polku hyvä, töppyrän huippu - no, kaukana. Sen verran kivuttiin ylöspäin, että lasikuutiot näkyivät parin tunturinlaen takana.
Ja kun nyt puoleen väliin päästiin, niin katsottavahan se oli vielä vähän. Varsinkin kun sitkeä mummeli sauvoi ihan kannoilla. Jos mummeli, niin kyllä minäkin, tuumi takapenkkiläinen. Jalkavaivaisia molemmat - kävi ilmi. Ja niinhän siinä tietenkin kävi, että sisulla puskettiin ylös asti. Huipun lähestyessä tuuli yltyi samaa tahtia. Veti jo lievään etukenoon...
Tulipahan valloitettua Kiilopääkin ja tanssiksihan se silloin pistää! Avarat oli tanssitilat tällä kertaa ja ystävällinen herrahenkilö otti kuvat. Kyllähän se taas kannatti. Ruumiillinen rääkki nimittäin. Ihan henki salpaantui - ei vain tuulesta - vaan myös uskomattoman kauniista Lapin maisemista. Kyllä Suomi on upea maa ja Lappi aivan ainutlaatuinen.
Matka alaspäin ei välttämättä ollut helpompi, mutta joutuisampi kuitenkin. Takapenkkiläisen jalat eivät loppumetreillä meinanneet kantaa ollenkaan, sen verran hapoille pikku pyrähdys pohkeet veti. Mutta kotimatkalla pysähdyimme Luostolle poronkäristykselle ja jälkkäriletulle ja jopas jalka nousi taas!
