Kerralla kaksi juhlapäivää

Maanantaina oli sekä kuskin synttärit että kihlapäivämme. Kuski oli aikanaan näppärä - kihlasi syntymäpäivänään. Hänen pitää vain jaksaa muistaa, että oli jotakin muutakin muistettavaa... Pitkän tuumimisen jälkeen varasimme pöydän ravintolasta, toiveena rauhallinen ja turvallinen pöytä. Sellainen onneksemme järjestyi Ravintola Strindbergistä, jossa ruoka oli maukasta ja henkilökunta erinomaista. Söimme pitkän kaavan mukaan ja vaikka useampi eri tarjoilija palveli, olivat he kaikki ystävällisiä ja huomaavaisia. Aterian kruunasivat köyhät ritarit. Annos oli kylläkin varsin rikas. Kun tarjoilija toi ritarit takapenkkiläisen eteen, hän päätteli pelkästä ahaaaa-sanasta, että tarvitaan toisetkin aterimet. Runsas annos, kumpaisellekin riitti nautittavaa.

Viikonlopulle osui viimeinen LUX Helsinki ja LUX Korkeasaari -päivä. Pyysimme ystävät mukaan Korkeasaareen ja tähtäsimme menemisen alkuillan hämärään. Kierroksen aikana taivas tummui joutuisasti, joten valoteokset pääsivät oikeuksiinsa. Valitettavasti LUX on tänä vuonna varsin vaatimaton aiempiin vuosiin verrattuna. Koronan vuoksi tapahtuma on jaettu laajalle alueelle, joten kävelykierrosidea on kärsinyt. Eikä teoksiakaan ollut samoja määriä kuin aiempina vuosina. Mutta mukava oli reippailla raikkaassa ilmassa ja hyvässä seurassa!

Väkeä oli runsaasti liikkeellä, joten pidimme maskit yllä ulkonakin ja välttelimme ruuhkapaikkoja. LUX-reittiä kulkiessa totesimme, että valoilla saa kyllä luotua hienoja tunnelmia ja värejä. Violet-teoksen eteen tepasteli pieni taapero, jonka haalari loisti täysin samoissa väreissä kuin valoteos. Aivan kuin pieni ihminen olisi ollut osa teosta.

Helsingin keskustassakin on tänä vuonna lunta, jopa Espalla. Siksipä takapenkkiläinen halusi lähteä ihastelemaan vielä keskustankin valoja, vaikka siellä ei varsinaisia LUX-kohteita ollutkaan. On hienoa, miten paljon kaupunki on panostanut ydinkeskustan valaistuksiin. Lumi toi valoihin vielä aivan oman lisäsäihkeensä. Oli tosi kaunista!

Kuskin kanssa kävimme myös Kansallismuseon puistossa. Sieltä pilkisti kauniisti eri väreillä valaistuja puita ja puinen rakennelma, joka sinällään jäi hieman hämärän peittoon. Ihmisiä pyöri pienen pömpelin sisällä sen verran, ettemme menneet tarkemmin tutkimaan. Mutta - olihan se ihan näyttävä. Eduskuntatalonkin juhlavalaistuksen onnistuimme bongaamaan hieman kauempaa.

Yhtenä iltana kävelylenkillä tähden tuikkivat ja kuunsirppi loisti kirkkaana. Lumi oli tiukasti pienten pensaidenkin oksilla ja metsä oli sekä kaunis että ihan pikkuisen aavemainen. Kännykän kamera ei jaksanut ilman salamaa ottaa teräviä kuvia, mutta aika hauskoja maalauksen omaisia otoksia syntyi, eikös?

Kuski seisoi sillalla ja lopputulos on kuin kauhuleffan juliste! On niin hienoa, kun täällä etelässäkin on lumi pysynyt ja ylipäätään peittänyt maan. On paljon valoisampaa ja mukavampaa kuin harmaassa loskamössökelissä.