Lauantaina loimme viimeiset vilkaisut rannalle ja vilkutimme hyvästiksi Palermolle. Isola delle Femmines -kylän rannalle ehdimme vielä aamupäivällä tepastelemaan ennen kuljetusta lentokentälle.
On tuntunut pohjoisen orastavat pakkaset luissa ja ytimissä Italian auringon jälkeen. Piipahdus lämpimässä tähän vuoden aikaan - erittäin kannatettavaa! Piristää mieltä ja ainakin takapenkkiläisen kehoa. Ei kolottanut eikä koskenut juuri mihinkään.
Kyllä se kuski-riiviö ennättää. Vielä piti sormet työntää pyykkipoikaan. Hyvä, että pääsi irti ennen kotimatkaa!
Matka kotiin välilentoineen sujui hienosti. Milanon kenttä yllätti tällä kertaa positiivisesti. Ei ollut tavanomaista italialaista logistiikka-hässäkkää. Ainakaan paljon. Checkaukset he saavat jollakin ihmeen konstilla aivan täydeksi härdelliksi, mutta muutoin kaikki sujui tyylikkäästi. Ja metroraput olivat huisan pitkät...
Nyt ovat työt alkaneet ja samaan aikaan myös muutaman viikon kestävä kattoremontti. Mutta näillä tunnelmilla jaksaa. Tuntuu kuin aurinko vieläkin pikkuisen lämmittäisi..
Hei, hei Palermo-Sisilia-Italia, temperamenttisten ja äänekkäiden ihmisten maa!
Ai niin - viime kesän moporeissulla opimme matkakavereilta, että jokaisessa maassa on kohteliasta opetella ja osata edes muutaman sanan verran paikallista kieltä. Niinpä takapenkkiläinen toteutti tämän kohteliaisuuden. Junaa odotellessa oli tehokasta aikaa tankata erittäin hyödyllinen lause. Kyllä kuulostaa pätevältä, kun alla olevan päräyttää!
Eikä sitä tarvitse mainita, mitä lause tarkoittaa. (Kulku junakiskojen poikki kielletty...)
