Rauhaisaa joulun aikaa!

Joulukuun puolessa välissä suuntasimme naapureiden kanssa Keravalle kiertämään perinteisen joulupolun. Tänä vuonna joulupolun ohjelma huipentui ilotulitukseen.

Polun varrelle on järjestetty joulupuuro- ja makkarakojut, poliisit ja palokunnat esittelemään kalustoaan, tonttu- ja enkelipolkuja ja kaikkea mahdollista jouluun liittyvää. Myös kauneinta joulukuusta saa äänestää. Valitsimme sympaattisen Suomi 100 -hengessä koristellun kuusen.

Tapahtuma päättyi komeaan ilotulitukseen Suomen synttärivuoden kunniaksi. Väkeä oli runsaasti - varsinkin pientä väkeä kaikkea ihanuutta ihmettelemässä.

Eilen alkoi viikon mittainen joululoma, joka tulee tarpeeseen molemmille. Työntäyteinen syksy on takana. Nyt huilataan hetki ja kerätään voimia. Rauhaisaa joulun aikaa kaikille.

Onnea 100-vuotias Suomi!

Takapenkkiläisellä on takana tiukka ja työntäyteinen kuukausi, joten itsenäisyyspäivää vietimme rauhassa kotona. Lähdimme tosin "piipahtamaan" keskustassa, jotta näkisimme sadan siniristilipun hulmuavan Kauppatorilla.

Itsenäisyyspäivän taittuessa iltaa kohden ajoimme ensin Helsingin pitäjän kirkon haustausmaalle laskemaan kynttilät kahdelle haudalle. Samalla ihastelimme kynttilöiden valoa ja määrää - mielikin  rauhoittui.

Piipahdus keskustaan kestikin 4-5 tuntia! Helsingin keskustassa oli panostettu tyylikkäästi 100-vuotiaan Suomen itsenäisyyspäivään. Erityisesti Esplanadi, Senaatintori ja Aleksi loistivat häikäisevän kauniisti. Väkeä oli runsaasti liikkeellä, ilahduttavasti turisteja, ravintolat ja torikojut auki, ei mitään häiriöitä tai hulinoita. Hyväntuulista liikkujaa suosiollisessa säässä ihmettelemässä valojen säihkettä. Toivottavasti tunnelmalliset valaistukset ja koristelut saavat hehkua mahdollisimman pitkään.

Pääsimme körryyttelemään myös Aleksanterinkatua pitkin, kun poliisi ohjasi liikenteen sinne eikä Espalle päästetty autoilijoita. Alla runsas kuvakimara itsenäisyyspäivän illasta Helsingin keskustassa. 

Linnan juhlien vuoksi emme päässeet kovin lähelle Kauppatoria ja lippuja, mutta kauempaakin näytti hienolta ja ihasteltavaa riitti yllin kyllin. Ja pitihän ne Stockmannin jouluikkunatkin katsastaa! Tungosta oli, mutta sekaan mahduimme. :)

Hakaniemen kulmilla kotiin päin ajellessamme pysähdyimme vielä ihastelemaan Finlandia-taloa sinisen ja valkoisen sävyjen loistossa.

Vietimme erilaisen, mutta ihastuttavan ja valon täyteisen itsenäisyyspäivän. Onneksi lippu oli salossa - kynttilät syttyivät meillä vasta iltayhdeksän aikoihin.

Kaitalammilla illan hämyssä

Juonimme ihanan naapurinrouvan ja kuskin kanssa naapurin sedän nimipäivän kunniaksi hämäräretken Kaitalammille. Menimme kuskin kanssa jo etukäteen makkaratulia sytyttelemään.

Naapurin setä oli kummissaan, kun pilkkopimeässä katoksessa juuri me tuhersimme savupilven keskellä. Mikä sattumus! Tulien syttäminen ei käynytkään ihan tulitikkua raapaisemalla. Puita kyllä oli, mutta jokainen klapi vain suhisi ja sihisi kosteuttaan. Eivät auttanut sytykkeet, eivät paperiset tai tuohiset, eivät tikut taikka pikku kepit.

Loitsuja, tulitansseja, lauluja, mainailua - ei tehoa. Mutta periksi ei annettu. Jatkoimme sinnikkäästi sytyttämistä ja kyllä siinä jo märempikin kalikka luovutti ja alkoi savuisen kytemisen sijaan lyödä liekkiä. Savusukellusharjoitukset olisi voinut järjestää samaan aikaan.

Aherruksen jälkeen liekit loimusivat ja sopiva hiillos syntyi. Jo vain maistui makkara maukkaalta!

Oli vinha iltaretki - metsä aivan sysipimeä ja polut märkiä loputtomien vesisateiden jäljiltä. Vain otsalamput vilkkuivat mäntyjen lomassa, kun taapersimme takaisin autoille. Aavemaiselta näyttivät otsalamppukulkijat myös vastarannalla.

Säissä ei tänä syksynä ole paljon muutoksia nähty. Vettä, vettä, vettä vaan. Päivä päivän perään. Hetkeksi luonto valkeni viikonloppuna, mutta sateet veivät hennon lumipeitteen mennessään.

Löytyy luonnosta kauneutta myös näillä lohduttomammillakin keleillä, kun uskomattoman hehkuva vihreä sammal verhoaa puita ja maita.

Kaikenlaista vilskettä on ollut, joten lähestyvä joulu tuo toivottua rauhoittumista ja ehkäpä ensi kesän moporeissun suunnitelukin vähitellen alkaa. Joulua kohden siis!

Ohi syyskuun, läpi repaleisen lokakuun..

Miljoonsade sen biisissäänkin lauloi - menimme ohi syyskuun ja läpi repaleisen lokakuun. Kohtako vaihtuu loskainen lokakuu märäksi marraskuuksi? Eipä suosineet syyskelit siis mopolla huristelua ja Warriorkin on jo talvikodissaan.

Onneksi muutama auringon pilkahduskin on syksyyn mahtunut kauneimpaan ruska-aikaan. Lähimaastoissa pääsi tallustelemaan lehtipeitteen päällä.

Viime viikonlopun sateissa haimme virikkeitä valokuvanäyttelystä. Salon Taidemuseossa on usein tasokkaita näyttelyitä. Parhaillaan Elliot Erwittin otoksia vuosikymmenten varrelta. 

Valokuvaaja-herra on jo 89-vuotias, mutta työskentelee edelleen ja on todella nähnyt valokuvaksen huikean kehityksen - puhumattakaan siitä uskomattomasta henkilökavalkadista, jonka on kuvannut. Otoksia löytyy Hollywoodin kulta-ajan filmitähdistä tämän päivän valtiomiehiin.

Paluumatkalla poikkesimme Muurlaan lounastamaan ja melkein shoppailemaan. Ei löytynyt ostettavaa, mutta löytyi kuskille kaveri ja muuta rekvisiittaa...

On se tyylikäs! :)