Pöljä Iisalmi

Ei Pöljä Iisalmi vaan matkareitti kulki akselilla Pöljä-Iisalmi. Takapenkkiläisen veljen luona oli ilo piipahtaa. Samalla saamme aina seurata kanojen, kukkojen ja koirien temmellystä. Veli lupasi leipasta kahvileivätkin. Hyvin oli leivottu, ei ollut valmistajan "parasta ennen" -päiväys vielä mennyt! :) 

Pöljältä matka jatkui illan suussa Iisalmeen, takapenkkiläisen synnyinkaupunkiin. Hotelliin kirjautumisen jälkeen lähdimme hieman verryttelemään jalkoja pitkän matkanteon jäljiltä. Iisalmen Koivukujanbiennaalin taide tuli katseltua läpi. Olimme teosten äärellä kysymysmerkkinä. Ei auennut monikaan, vaikka osa tyylikkäitä olikin. Ihmisen osa -veistosnäyttely on esillä Euroopan pisimmällä koivukujalla Iisalmen keskustassa.

Kiersimme muutaman mutkan kautta takaisin majapaikkaan. Virranranta oli tietysti pakko katsastaa. Siellä on tullut suurin piirtein asuttua kesäpäivät. Uimaan piti päästä. Tai pikemminkin sukeltamaan ennen kuin uimataitoa karttui. Kummasti kaikki välimatkan ovat vuosikymmenten aikana lyhentyneet. Lapsuuden kotitalo vaikuttaa nyt olevan aivan rannan tuntumassa, vaikka muksuna kodin ja rannan välimatkaa piti ihan taivaltamalla taivaltaa.

Hotellimme on tälläkin kertaa Golden Dome (Evakkokeskus) ortodoksikirkon vieressä. Ikkunasta on kaunis näkymä kirkkopuistoon, joka alkaa Profeetta Elian ortodoksikirkolta ja päättyy luterilaiseen Pyhän Ristin kirkkoon. Hotellin aamiaishuone on ehkä maailman kaunein ja aamiaisella tarjoillaan paikallisia herkkuja. Erityisesti ilahduimme vihanneksista ja marjoista, joita on harvoin kovin tuoreena hotelliaamiaisilla tarjolla.

Tänä aamuna nappasimme takapenkkiläisen vanhemmat kyytiin ja lähdimme autoajelulle. Ensin matkasimme Sonkajärvelle sedän haudalle ja sieltä jatkoimme Jyrkkäkosken ruukkiin. Kaunis ruukkialue on yksi Suomen vanhimmista järvimalmiruukeista ja sen historia alkaa jo vuodelta 1828. Ruukki käynnistettiin lupaprosessin jälkeen vuonna 1831. Tehdas lakkautettiin tuottamattomana vuonna 1919, ensimmäisen maailmansodan jälkeen.

Kahvittelun jälkeen istuimme vielä toviksi auringonpaisteeseen. Aika vilpakaksi vaihtui keli helleputken jälkeen! Vai tuntuuko se vain?

Tuo sama kaveri tuppaa aina kuvaan kuin kuvaan poseeraamaan...!