Matka Varsovaan alkoi vaihtelevilla tienpätkillä - oli pientä ja kapeaa ja vielä vähän kapeampaa. Yhden alamäkipätkän kohdalla loppui usko ja uskallus, joten valitsimme hieman vakuuttavamman kadunpätkän. Kiva ajoreitti sinänsä: vaihtelua riitti pikkuteillä ja moottoritiellä matka eteni hurahtaen. Totta se on, että Puolassa ajokulttuuri ei ole ihan mallikasta. Tiet ovat hyvässä kunnossa, mutta vaikuttaa siltä, että osalla kuskeista pää on mennyt sekaisin, kun sekä tiet että ajoneuvot paranevat ja länsimaistuminen houkuttaa.
Hotellimme on samaa hyväksi koettua Leonardo-ketjua, jossa majoituimme jo Berliinissä. Pyysimme rauhallisen huoneen ja sellainen löytyi 26. kerroksesta. Hotellihuoneen ikkunasta näkymä juuri huoneeseen tultuamme ja noin 10 min. myöhemmin.
Aika paljon mukavampi oli katsella vesisadetta ikkunan kuin visiirin läpi! Kuten eilenkin - vesisade oli yhtä nopeasti kuin se tulikin, joten valmistauduimme lähtemään tutkimusretkelle Varsovaan. Hotellihuoneen seinällä on muuten tanssiaiheinen taulu - Tanssikoulu Kokko, täältä tullaan! Kunhan ensin tämä turnee saatetaan loppuun.
Kävelimme vanhaan kaupunkiin, kuinkas muutenkaan. Istumisen vastapainoksi jalkaisin liikkuminen tekee hyvää. Vanhassa kaupungissa on valtavan pitkä kävelykatu tai katu, joka on pikku järjestelyin muutettu kävelykaduksi. Kiltti turisti Suomesta odotti valojen vaihtumista ja vilkutti oikealle. :)
Suuntasimme linna-aukiolle kuninkaanlinnan kupeeseen ja siitä Vanhan kaupungin aukiolle, jossa oli käynnissä jazz-tapahtuma ja bändi kuulutettiin juuri esiintymään. Liian modernia jazzia Suomi-turistille, joten töppöstä toisen eteen heittäen kuljeskelimme pitkin vanhan kaupungin kujia.
Moneen muuhun vanhaan kaupunkiin verrattuna Varsova ei ihan hirmuisen suurta vaikutusta tehnnyt, mutta väkeä oli valtavasti. Ja vanha kaupunki on jälleen yksi Unescon maailmanperintökohteista, joka on 1940-60-luvuilla rakennettu lähes kokonaan uudelleen, pikkutarkasti alkuperäiseen malliinsa.
 |
| Onks´hiukset hyvin..? |
Ruoka ei maista eikä juoda muista näillä helteillä - mopon päällä varsinkaan. Mutta löysimme iltalenkillämme viihtyisän teatteriravintolan, jossa ateria päättyi mukavaan keittiön tervehdykseen.
Yllättävän paljon jälleen ehdimme kiertää, poikkesimme katedraadiin, tsuumailimme, josko presidenttiä näkyisi palatsissaan. Mietimme, mitä Stefan-kardinaali oli tuuminut patsaan mallina ollessaan ja loppuhuipennukseksi kuuntelimme musiikkia, joka todellakin oli makuumme. Bändi oli taitava ja soitti hyväntuulista swingiä ihmisten iloksi.
Kotikulmille kurvatessa nautimme vielä pirtelöt, jotta kroppa hieman viilenisi. Samaan aikaan mietimme, onko Varsovan kulttuuriministeriön talo hieno vai ei ja miten onkaan uutta ja vanhaa rakennusta ripirinnan.
 |
| Ei saa kuvataaaa!! |
Varsovaan ajaessamme kaupungin silhuetti oli ensimmäinen miljoonakaupunkia enteilevä. Jotenkin on hassua, että Puolassa kaupunki on täynnä toinen toistaan korkeampia ja kiiltävämpiä pilvenpiirtäjiä, joissa majaansa pitävät mm. Coca-Cola, Mc Donalds, Bosch jne.
Vielä näkymä öiseen ikkunamaisemaan - takaisin tultuamme se oli"valoisa".
Aivan korkean hotellimme vieressä on Putka. Onneksi emme joutuneet sinne!
Huomenna siirrymme jo Liettuan puolelle, joten pian alkaa koti häämöttää. Kauniita unia!
 |
2 kommenttia:
Wau! Varsovahan on upea! Ja se yksi puisto on ihan ku Porin Raatihuoneenpuisto.
Täytyy myöntää, että kummankaan odotukset Varsovan suhteen eivät olleet hirmuisen korkeat, mutta kyllä sinne kaupunkilomallekin passaa mennä! Riikassa ollaan.
Lähetä kommentti