tiistai 17. heinäkuuta 2018

Albertville-Grenoble-Digne-les-Bains, 264 km

Kuuma on öisin ja kuumempi päivisin. Pyöriskelimme lakanoissa hieman normaalia pidempään ja jätimme Albertvillen taaksemme aamupäivällä. Ensin kävimme kuitenkin hotellin takapihalla olleessa jardinissa eli puutarhassa ihmettelemässä runsasta viinirypälesatoa. Ei kasva kotifarmilla moisia terttuja!






Ei ihme, että majapaikan ympäristö vaikutti historialliselta. Olimme keskiaikaisen pikkukaupungin ytimessä ja illallistimme Grande Placella, joka tämän päivän mittapuulla ei enää ole niin grande. Pieni historiallinen kaupunki on aivan oma yhteisönsä ja alueella järjestetään paljon monenmoista kulttuurista rientoa. Alla vielä iltanäkymä kylän kujilta ja aamunäkymä hotellihuoneen ikkunasta.



Tämän päivän päivitys on lyhyt ja ytimekäs, jotta pääsemme ajoissa Nukku-Mattia moikkaamaan. Päivän reitti kulki Grenoblen jälkeen Sisteroniin lähes 80 kilometriä luonnonsuojelualueella. Molemmat tuumasimme, että näitä maisemia ei oikein kykene sanoilla selittämään. Vuoret ovat niin jylhiä ja kauniita, että melkein liikuttuu. Luonnon luomukset ovat ihmeellisiä. Luonnonsuojelualueella reitti nousi ja laski pitkin vuoren rinteitä ja laajat niityt, pellot ja kylät jäivät kauniisti laaksojen pohjalle. Joet ovat täällä kaikkialla todella kuivuneita.





Tänään yövymme Digne-les-Bainsin pikku kaupungissa ja olemme pitäneet ns. huoltopäivän. Tai illan. Pesimme välttämättömimmät pikku pyykit ja kävelimme läheiseen markettiin täydentämään matkatavaratarpeita. 


Kotiin suurkiitos talovahdeille sekä naapurin sedälle, joka kiltisti maksaa laskumme (eikö?) ja hoitelee tehokkaasti etänä asioitamme. Superkiitos myös naapurin ihanalle tädille - tiedät kyllä mistä!

Matkamittarissa on nyt 2959 km eli 3000 törähtää rikki huomenna. Silloin me ja muut raharikkaat kurvailemme Ranskan Rivieralla, Cannesissa! Ehkä poikkeamme myös kasinolle täydentämään matkakassaa ja näyttäydymme La Croisette -rantakadulla, jossa muutkin tähdet näyttäytyvät.

Täytyy jo nyt todeta, että tämä matka on ollut jo tähän asti ihmeellinen. Niin paljon on jälleen nähty ja koettu. Jokainen päivä ja reitti tuo mukanaan hämmästeltävää  ja juuri kun on ihastellut sitä kaikkein kauneinta maisemaa, seuraava postikorttimaisema odottaa jo mutkan takana. Siihen liittyen vielä muutama kuva eiliseltä - kuvat lataantuvat tänään joutuisammin.





Olemme saaneet turneellamme positiivista huomiota ja peukutuksia pyöräilijöiltä, kylänraitin miehiltä, muilta motoristeilta, pikku pojilta ja autoilijoiltakin. Haukkuja on ainoastaan ja kirjaimellisesti tullut välillä kyläteiden varrella - koirilta. Mopon meteli herättää koirat iltapäivänokosilta ja sekös harmittaa. Lyttyynhän ne mopot on silloin haukuttava!

Bonne nuit ja huomisiin & Vive le Tour!




Ei kommentteja: