keskiviikko 1. heinäkuuta 2015

La Maison Blanche - Valkoinen talo

Aamulla hyvästelimme Monsieuren ja Madame Mamman ja taival jatkui viljavien peltojen keskellä. Peltoja riittää silmän kantamattomiin, vuorimaisemista ei enää merkkiäkään. Oranssit unikkorivit kehystävät peltojen vieruksia. Lämpötila +32. Johan tarkenee takapenkin vilukissakin!



Teiden varsilla on myös paljon ensimmäisessä maailmansodassa kaatuneiden, liittoutuneiden sotilaiden hautausmaita.  Näky on vaikuttava. Artois-kylässä pysähdyimme yhdelle hautausmaalle.







Eilen näimme kameleita ja tänään olemme Valkoisessa talossa. Majatalo on meren äärellä, Englannin kanaalin rannalla, Sangette-nimisessä kylässä. Lähellä maihinnousualueita, saksalaisten puolustuslinnoitukset ovat edelleen näkyvissä. (Terveisiä E-kadulle, tännekin teidän täytyy tulla.) Käynnit tutka-asemilla ja puolustuslinnoituksilla pysäyttivät.






Ruokaa täällä kulinarismin mallimaassa saa kulkija vain iltaisin ja kauppoja on etsittävä suurennuslasilla. Huomenna vuorossa päivä Bruggessä ja matkalla käynti Dunkerquessa.

2 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Upealta näyttää taas. Olen iloinen takapenkkiläisen puolesta helteistä :). Täälläkin on jo parempi tilanne. Enää ei tarvitse vetää villasukkia jalkaan työhuoneessa :). Oi aurinko! E-katulaiset haluaisivat uudelleen Normandiaan. Viimeksihän Madame jo harjoitteli ranskan viittomista perheen suureksi iloksi ja hämmästykseksi :). Nyt se sujuisi jo vallan hienosti. Nauttikaa Bruggesta. Sekin on kaunis kaupunki.

Moporeissu kirjoitti...

Brugge oli tosi kaunis, lämpöä olisi saanut olla jopa takapenkkiläiselle hieman vähemmän! Tänään taivallettin ukkosmyrskyissä. Nyt onnellisesti Hollanissa.