Päivät, viikot ja kuukaudet vilistävät huimaa vauhtia. Nyt ollaan jo kesäkuun puolella. Kevään kaunis vihreys alkaa vaihtua kesän syvempiin sävyihin. Puut, pensaat ja kukat kukkivat ja nyt lämpökin jo hellii.
Elämä on edelleen suurelta osin työtä ja tanssia. Koleiden säiden vuoksi mopoilu on jäänyt lähes kokonaan, mutta toivottavasti pian pääsemme huristelemaan. Tosin pieni jalkaoperaatio vaatii nyt rouvalta toipumista ja senpä vuoksi tanssahteluihinkin on tullut tauko. Konkretiaa menneestä parista tanssivuodesta saimme, kun keräsimme kaikki saadut mitalit yhteen ja kirjaimellisesti laitoimme kilpailukaudet pakettiin. Luokkanousu tuo kilpailuihin tauon ja sen aikana tulisi takoa uudet koreografiat mieliin. Kymmenen tanssia, kymmenen koreografiaa. Kertaheitolla. Kyllä - tanssi laittaa koville sekä mielen että kehon, mutta samaan aikaan on juuri sen vuoksi yksi parhaista liikuntamuodoista. Joskus voi onneksi ottaa hieman rennomminkin kuten seuran toukokuisessa kevätjuhlapäivässä!
Toukokuun puolessa välissä rouvan vanhempien tuhkat laskettiin Kuopion isolle hautausmaalle, vanhempien kotikaupunkiin. Perunkirjoituksen hoidimme samalla kertaa. Päivä oli kaunis, joten pyrimme yhdistämään matkaan hieman mukaviakin hetkiä. Kuopion Puijontornin läheisyydessä on hauska Elämystila Konttila. Punaiset rakennukset rajaavat pihapiiriä ja niittymaisemat ympäröivät tilaa. Palvelu oli kahvilassa erinomaista ja tarjoilutkin tuotiin somasti esille.
Vaikka mopo ei ole ollut vielä yhteisillä retkillä alla, pyöräilemään on kuitenkin ehditty. Annan kartano Tammistossa on mukavan pyöräilymatkan päässä ja kevään aurinkoisena päivänä tilaakin löytyi. Joimme Jaffat, ihailimme tovin miljöötä ja jatkoimme pyöräretkeä.
Seuran kevätjuhlapäivän jälkeen oli pitkästä aikaa vapaata, joten ajoimme Tuusulan Kellokoskelle, ruukin alueelle. Siellä on mukava, tunnelmallinen Kinuskilla-kahvila, jossa olemme useana kesänä käyneet. Nälkä kurni ja päivä oli jo pitkällä iltapäivän puolella. Brunssiaika oli juuri päättynyt, mutta ystävällisesti sen sai nauttia vielä puoleen hintaan. Kuskille lihapullat ja rouvalle brunssi. Lounastelun jälkeen kiertelimme ensimmäisen kerran enemmänkin ruukin alueella. Onpas nätti miljöö. Ulkona pienellä lavalla ja terassilla aloitteli bändi soittoansa, aivan ihmeellinen baari houkutteli sisälle ihmettelemään. Somistetta ja rekvisiittaa oli menneiltä vuosilta niin paljon, ettei kaikkea pystynyt kerralla hahmottamaan. Hauska paikka. Ruukki-miljööt ovat idyllisiä ja on hienoa, että niitä kunnostetaan ja otetaan uudelleen käyttöön.
Muita pikku retkipäiviä on tehty Tampereelle (tanssiasujen modistusmietintöjä ompelijan luona), jossa tapasimme hulvattomat ystävämme ja elinvuosia tuli ainakin kymmenen lisää naururemakan myötä. Perinteiset letut kävimme pikaisesti nauttimassa Uittotunnelin kahvilassa, joka on aina yhtä mieluisa paikka piipahtaa.
Rakkaiden ystävien kanssa vietimme viime sunnuntain Fiskarsissa putiikkeja kierrellen, ruokaillen ja oppien paljon uutta esim. kahvin paahtamisesta, korujen valmistamisesta ja siitä, että Fiskars-liikkeessä myyjät tarvitsevat ensin koulutuksen uusiin tuotteisiin, jotka tosin ovat hämäävästi esille, vaikka he eivät niistä voi mitään kertoakaan. Hassua. No, ainakin uudet ompelusakset löytyivät. Ja suklaata. Appelsiinisuklaa, oletteko maistaneet? Nam.
Rouvan jalkaoperaation jälkeen oli nälkä hirmuinen. Kello oli melkein seitsemän ennen kuin aamiaisen jälkeen oli seuraavan kerran mahdollisuus syödä jotakin. No, kaikki, jotka rouvan tietävät, ihmettelevät suoritusta. Kyllä - huono olo ehti tulla, mutta onneksi on Hietsun kauppahallissa ravintola Piilo ja veriappelsiinijäätelö. Ne pelastivat jälleen kerran! (Taas appelsiini - taitaa olla lempihedelmä...)
Meinasi unohtua! Olihan meillä hauska keikkakin, josta piti mainita. Ystävämme Visa Luttisen Valoilmiö-bändi on saanut kivasti jalansijaa ja valloittaa tänä kesä keikkalavoja. Kävimme tutustumassa yhdessä Hietsun Paviljonkiin ja testasimme lattian tanssijan vinkkelistä. Hyvin toimi ja oli valoisa, iloinen hetki.
Töissä hulinat jatkuvat ainakin juhannukseen asti. Toivottavasti sen jälkeen hieman helpottaa. Lomaa jo kovasti odotellaan!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti