Kuka varasti alkuvuoden? Siltä tuntuu, kun aika mennä viipottaa vauhdilla eteenpäin. Viikot vierähtävät siten, että kun maanantai-aamuna silmänsä avaa, ollaan tuossa tuokiossa jo viikonlopussa. Talviset maisemat ovat nyt silmiä hiveleviä, mutta nämä paukkupakkaset alkavat koetella. Kylmä viima lisää kylmän tuntua entisestään ja ulkoilut ovat jääneet varsin vähäisiksi. Tänään rouva kuitenkin kävi lähimaastossa haukkaamassa happea. Puolen tunnin lenkiksi jäi ihan omasta syystä - oli aivan liian vähän lämpöistä vaatetta päällä. Auringonpaisteessa oli kuitenkin ihana tepastella.
Onneksi on ollut aikaa tavata myös läheisiä ystäviä. Lounas- ja kahvitreffejä on viritelty sopivin välein tai ainakin viimeistään silloin, kun ikävä ystävien tapaamiseen on ollut kova. Elitessä vietettiin ystävättären synttäreitä ja rouvan liekitetty jälkiruoka liekehti ehkä himpun liian lähellä kuskia! Leimahdus oli melkoinen. Näyttävä myös tietenkin. Ja ruoka oli erinomaista.
Talvisin lumihanget paljastavat tontilla hiippailevat eläinvieraat, jotka silloin tällöin istahtavat myös rappusten juureen odottelemaan, josko joku päästäisi sisään. Pupu vaikutti jo varsin pitkästyneeltä ja kävi venyttelemään ennen kuin loikki laiskasti hieman sivummalle. Ainakin ketut, peurat, kauriit, supikoirat, puput, oravat ja lintuset viihtyvät näillä nurkilla. Vielä ovat ruusupuskat säästyneet, mutta saapas nähdä, kun kevät koittaa.
Toivotamme hyvää ja ihanaa ystävänpäivää kaikille!!
